[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”meduusa-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Ruokavalinnat – olivatpa ne henkilökohtaisia tai yhteisöllisiä – ovat keskiössä, kun etsitään keinoja kohti kestävämpää tulevaisuutta. Aamun lehteä ei pysty avaamaan ilman, etteikö sieltä putkahtaisi esiin uusia kestävään kehitykseen ja ruokaan liittyviä aloitteita.
Tutkimukset osoittavat toistuvasti, kuinka ruokavalintoihimme vaikuttavat ensisijaisesti henkilökohtaiset makumieltymykset. Tämän osoitti taas kerran tuore hollantilaistutkimus, joka kartoitti kuluttajien halukkuutta muuttaa ruokavaliotaan ilmastoystävälliseksi.
Mitä kauempana ehdotetut muutokset olivat osallistujien arkisesta ruokavaliosta, sen haluttomampia he olivat muuttamaan valintojaan. Tutkimuksen mukaan niinkin tuttujen ilmastoystävällisten tuotteiden, kuin papujen ja linssien, tuominen vaihtoehdoksi lihalle ja kalalle, sai osallistujat haluttomiksi henkilökohtaisiin ilmastotalkoisiin.
Tutkijat toivatkin esiin pelkonsa, että liian suuret erot ihmisten arjen valintojen ja asetettujen tavoitteiden välillä saattavat vain hidastaa muutosta kohti maapallon kantokyvyn kannalta kestäviä kulutustapoja.
Tämä vaikeus konkretisoitui viime vuonna, kun ruoka-ala suuntasi tuntosarvensa uusiin raaka-aineisiin. Hyönteisistä on toivottu yhtä helpotusta maailman ennakoituun ruokakriisiin, sillä niiden kasvatuksella on useisiin muihin proteiinilähteisiin verrattuna pieni ekologinen jalanjälki. Lisäksi ne ovat proteiinipitoinen raaka-aine, jonka ravintoainesisältö on varsin hyvä.
Hyönteisten käyttö ruoassa sallittiin vuoden 2018 alusta, ja viime vuoden alku olikin aktiivista uusien hyönteistuotteiden lanseerausaikaa. Valinnanvaraakin löytyy, sillä tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa saa tuottaa ruoaksi kahdeksaa eri hyönteislajia: kotisirkkaa, kanakuhnurin toukkaa, kuhnurintoukkaa, trooppista kotisirkkaa, mustasotilaskärpäsen toukkaa, idänkulkusirkkaa, aavikkokulkusirkkaa sekä jauhopunkin toukkaa. Näitä on saanutkin nauttia lukuisissa enemmän tai vähemmän onnistuneissa muodoissa.
Sirkkojen ja muiden hyönteisten tulo osaksi läntistä ruokakulttuuria on kuitenkin osoittautunut ennakoitua hitaammaksi prosessiksi. Useat vuosi sitten lanseeratuista hyönteistuotteista on jo vedetty pois markkinoilta heikon kysynnän vuoksi.
Tammikuun lopulla uutisoitiin, että Euroopan suurimmaksi tähdännyt sirkkakasvattamo joutui lopettamaan toimintansa jo ennen kuin oli ehtinyt saada tuotantoaan kunnolla edes käyntiin. Syinä oli odottamattomat tuotannolliset ongelmat, mutta myös arvio siitä, että hyönteisruokabuumi ei ihan alkuajan odotuksia täytäkään.
Tutkimuksen valossa kysynnän hiipuminen alkuinnostuksen jälkeen oli ennakoitavissa. Hyönteiset nyt vain ovat kovin kaukana siitä, mitä olemme tottuneet pitämään miellyttävänä ruokakokemuksena. Satunnaisena eksoottisena elämyksenä ne kyllä toimivat, mutta motiivi syödä ympäristöystävällisesti ei riitä viemään oudoiksi tai epämiellyttäviksi koettuja juttuja osaksi arkiruokailuamme.
Mutta ei hätää. Jos sirkat eivät maistu, ympäristötietoiset kuluttajat saavat pian nautiskella uusia ympäristöystävällisiä herkkuja, meduusoja. Niiden syöminen on paitsi merkittävä ympäristöteko, myös suuri nautinto. Näin vakuuttaa professori Charles Spencen tutkimusryhmä Oxfordin yliopistosta.
Tutkijoiden mukaan ilmastomuutoksen seurauksena meduusat ovat runsastuneet ja tulevat runsastumaan merissä räjähdysmäisesti. Tämä on seurausta muun muassa siitä, että suuret meduusoja syövät saalistajalajit, kuten tonnikala, miekkakala ja merikilpikonnat vähenevät.
Meduusat selviävät muita mereneläviä paremmin saastuneissa ja lämpenemisen seurauksena happiköyhissä vesissä. Liian suuret meduusakannat köyhdyttävät luonnon monimuotoisuutta, mutta aiheuttavat jo nyt tuhoja muun muassa merenkululle ja vesien virkistyskäytölle. Meduusan pyydystäminen ruoaksi saattaakin tulevaisuudessa olla merkittävä ympäristöteko. Mutta miten sitä syödään?[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1550314342211{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”meduusa-02″][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Meduusa on osa useiden aasialaisten maiden ruokakulttuuria. Usein se ensin kuivataan vahvassa suolassa useiden viikkojen ajan. Kuivattu meduusa nautitaan joko rapeana tai se liotetaan uudelleen pehmeäksi, kypsennetään ja nautitaan esimerkiksi osana salaattiannosta.
Professori Spence ryhmineen arveli, etteivät aasialaiset meduusa-annokset ainakaan sellaisenaan solahda länsimaiseen ruokakulttuuriin. Liian outoina tulokkaina ne saavat helposti hyönteisten kohtalon: periaatteessa mielenkiintoisia, mutta liian outoja liitettäväksi osaksi säännöllistä ruokavaliotamme. Jos hyönteiset ovat meille outoja jalkoineen ja kitiinikuorineen, ovat hyytelömäiset meduusat vähintäänkin yhtä outoja suussa huljuessaan.
Uusien ruokien päätyminen ruokavalioon on välillä hyvin ennalta arvaamatonta, ja ainakin tarvitsemme aikaa totutella uusiin ruokiin. Täytyy muistaa, että hummerikin oli vielä pari sataa vuotta sitten Pohjois-Amerikassa iljettävä otus, jota söivät lähinnä orjat ja vangit.
Uusien ruokien hyväksyttävyyteen kiinnitti huomiota myös Spence ryhmineen, johon kuului myös huipputason keittiömestari Jozef Youssef. Hän pyörittää Lontoossa kokeilevaa ravintolakokonaisuutta.
Youssef kehitti meduusasta uuden annoksen, jota tarjoillaan hänen Chef’s Table -illallisellaan osana kymmenen ruokalajin moniaistista illalliskokonaisuutta. Annoksen suunnittelussa on sovellettu Oxfordin yliopiston tuottamaa tutkimustietoa moniaistisesta ruokailukokemuksesta.
Japanilaistyyliin valmistettu meduusa-annos tarjoillaan siihen suunnitellun äänimaiseman ja videoinstallaation kera. Kuvissa ja kuvauksissa annos näyttää maagisen houkuttelevalta. Jotta kestävään tulevaisuuteen tähtäävät valinnat tulisivat osaksi arkista ruokailuamme, meidän täytyisi kuitenkin kehittää myös ihan tavallisia maistuvia meduusareseptejä.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1550314481751{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][rev_slider alias=”meduusa-03″][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1550314489359{background-color: #eaeaea !important;}”][vc_column][vc_column_text css=”.vc_custom_1550314387455{padding-bottom: 20px !important;background-color: #eaeaea !important;}”]Tutkimuksia:
Veltkamp M, Anschutz D J, Stef PJ Kremers SPJ ja Holland RW. 2017. Comparison of food recommendations varying in sustainability: Impact on dietary intake and motivation to follow recommendations Journal of Health Psychology 14-16.
Youssef J, Keller S, Spence C, 2019. Making Sustainable Foods (such as Jellyfish) Delicious. International Journal of Gastronomy and Food Science.
Jozef Youssefin Ryujins’s Servant -annos[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
Lisää Anu Hopian ruoka-artikkeleita
[verkkojulkaisut tag=”anuhopia”]