Viime hallituskaudella toteutetun alkoholiuudistuksen vaikutuksia on ehditty arvioida nyt muutaman vuoden ajan. Muutoksista lietsottiin vuonna 2017 käydyn eduskuntakäsittelyn aikana hurjia uhkakuvia, jotka ovat sittemmin osoittautuneet täysin perättömiksi.
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto huomauttaa suomalaisen juomakulttuuriin kehittyneen jo pidemmän aikaa miedompaan ja keskieurooppalaiseen suuntaan. Muutokset poistivat suuren määrän turhana ja vanhentuneena pidettyä sääntelyä, minkä ohella pienpanimot saivat tuotteitaan aiempaa laajemmin saataville. Alkoholin kokonaiskulutus ei ole kääntynyt kasvuun.
– Prosenttirajan maltillinen korotus oli yhteydessä tuotteiden valmistusprosessiin, sillä monien oluiden luontainen vahvuus on yli viisi prosenttia. Pienpanimot pystyvät nyt tuomaan näitä tuotteita myyntiin, ja he ovat saaneet enemmän hyllytilaa markkinalähtöisesti kaupan alan yrityksistä, Kari Luoto sanoo Verkkouutisille.
Uhkakuvia lietsottiin
Hän pitää uudistusta äärimmäisen onnistuneena kaikkien ”paitsi ehkä yhden yrityksen eli Alkon kannalta”. Monopolin silloinen toimitusjohtaja arvioi, että uudistuksen myötä ainakin 50 toimipistettä jouduttaisiin sulkemaan eri puolilta Suomea. Alkojen nettomäärä on päinvastoin kasvanut noin kymmenellä viime vuosien aikana.
– Eli kyllä niitä uhkakuvia muutkin lietsoivat kuin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ja tietysti poliitikot, tässä oli aika paljon sellaista lobbaamista, Luoto sanoo.
Erityisenä huolena oli ginipohjaisen lonkeron siirtyminen elintarvikeliikkeisiin, sillä kyseessä oli Alkon myydyin yksittäinen tuotenimike.
Verkkouutisten tietojen mukaan Alkon johto tapasi lakiesityksen eduskuntakäsittelyn aikana aktiivisesti kansanedustajia ja vetosi valmistustaparajoitteen säilyttämisen puolesta. Argumenttina oli, että ginipohjaista juomaa olisi helpompi terästää. Väitettä pidettiin jo tuolloin hatarana, eikä sen tueksi esitetty tutkimusnäyttöä esimerkiksi kulutustottumuksista.
Lakimuutoksen myötä monopolin sijoittumisesta aiheutuva haitta vapaalle kilpailulle väheni ainakin osittain.
– Suomessa on tällä hetkellä 2800 ruokakauppaa ja noin 350 Alkoa. Kun ne sijoittuvat kaupan yhteyteen, eli toinen saa ja toinen ei saa toimipistettä, niin tämä tietysti ohjaa asiakasvirtoja. Myydyimmän tuotteen siirtäminen vapaaseen myyntiin oli parannus, vaikka asetelma vääristää edelleen kilpailua, Kari Luoto sanoo.
Näin eduskunta äänesti joulukuussa 2017
Häiritseviä esteitä
Moni on alkanut pohtia onnistuneen uudistuksen jälkeen mahdollisia jatkoaskeleita. Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi kertoo tukevansa mietojen viinien tuomista kauppoihin ja periaatteellisena kantana myös alkoholimonopolin lakkauttamista.
Päivittäistavarakauppa on asian suhteen samoilla linjoilla. Kari Luodon mukaan koronakriisi on lisäksi nostanut esiin useita pieniä ongelmia, jotka voitaisiin korjata varsin nopeallakin aikataululla, jos tähän löytyisi riittävää tukea päättäjiltä.
– Kotimasasa toimivat yritykset eivät voi tällä hetkellä kasvaneen ruoan nettikaupan yhteydessä toimittaa oluita tai lonkeroita asiakkaille, vaikka ikärajatarkistus voitaisiin tehdä samalla. Tälle ei ole minkäänlaisia teknisiä esteitä, Luoto sanoo.
Myös alkoholimyynnin rajoittamista aamu- ja iltayhdeksän väliseen aikajaksoon voi pitää nykymaailmassa erikoisena. Monet riskiryhmät asioivat mielellään varhain aamulla, mutta eivät saa ottaa mukaansa saunajuomia tai tilata niitä kotiinsa.
Tällä hetkellä ruokatuotteita voi tilata kaupassa sijaitsevaan noutopisteeseen, mutta niiden luovuttaminen on kiellettyä ulkotiloista, jos mukana on mietoja alkoholituotteita.
– Ihan järjetön tilanne. Tällaisia kuluttajaa ja alan toimijoita vaikeuttavia esteitä löytyy vieläkin, eikä niillä ole taatusti mitään tekemistä kansanterveyden kanssa, Kari Luoto sanoo.
Oikeutta monopoliin?
Alkoholin etämyyntiin voi olla tiedossa muutoksia jo kuluvan vuoden aikana, sillä EU-komissio on aloittanut selvityksen Suomen käytännöistä. Etämyynnistä ei erikseen säädetä alkoholilaissa, joten siihen liittyvät rajoitukset ovat nojanneet viranomaisten ohjeisiin.
Arvostelijoiden mukaan ongelma on kiteytynyt erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön vastustukseen, vaikka tavaroiden vapaa liikkuvuus kuuluu EU:n perusperiaatteisiin.
Vuoden 2019 tilastojen mukaan Alkon osuus oli enää 30,8 prosenttia Suomessa kulutetusta alkoholista.
– Onko sillä markkinaosuudella enää nykyaikana oikeutusta alkoholinmyynnin monopoliin? Ja jos vielä etämyynti todetaan lailliseksi, niin mikä Alkon markkinaosuus tulee olemaan sen jälkeen, Luoto kysyy.