Malesian parlamenttivaaleissa maata koko itsenäisyyden ajan hallinnut UMNO-liittouma hävisi vaalit ja joutui luopumaan vallankahvasta. Erityisesti valtansa viime kausina UMNOn johtama hallinto kiristi maan vähemmistöuskontojen vainoa ja yritti tällä tavoin luoda kuvan itsestään muslimienemmistöisen Malesian suoraselkäisenä edustajana.
Malesissa islam on virallinen uskonto, mutta perustuslaissa myös vähemmistöuskonnot ovat sallittuja. Etninen tausta ja uskonto pitää rekisteröidä ja merkitä henkilöllisyys todistukseen.
Myös maan muslimeihin on viime vuosina kohdistunut tiukkeneva valvonta, eivätkä vähemmistöuskonnot saa käännyttää muslimeja muihin uskontoihin.
Viime vuonna kansainvälistä huomiota herättivät kristittyjen pastorien Raymond Kohin ja Joshua Hilmyn kaappaukset. Kohin sanottiin pyrkineen käännyttämään muslimeita kristityiksi ja Hilmy oli taas itse kääntynyt muslimista kristityksi.
Kukaan ei ottanut vastuuta katoamisista, mutta Kohin kaappaus oli onnistuttu videoimaan ja myöhemmin Malesian poliisi sanoi tehneensä pidätyksen asian johdosta. Poliisi kielsi Kohin perhettä puhumasta asiasta medialle.
Kohin vaimo Susanna Liew ei ole nähnyt miestään sitten viime vuoden helmikuun.
Ketään ei vieläkään ole asetettu syytteeseen, mutta Kohin perheen asianajaja Kurdial Shinghin mukaan asiasta tietävä poliisivirkamies on tunnon tuskissaan paljastanut kaappausmääräyksen tulleen poliisin omasta erikoisryhmästä.
Susanna Liew on myöhemmin kertonut Malesian poliisin viisituntisesta kuulustelusta. Liew kertoo poliisin olleen vain kiinnostunut pastori Kohin aktiviteeteista ja siitä, käännyttikö tämä muslimeita, eikä lainkaan katoamisen yksityiskohdista. Joshua Hilmyn mukana katosi myös hänen vaimonsa ja shiamuslimina tunnettu Amri Che Mat.
Malesian tunnetuin ihmisoikeusjärjestö SUARAM on pitänyt tapauksia esillä ja maan virallinen ihmisoikeuskomissio SUHAKAM on vaatinut tapausten kunnollista tutkimista.
Malaijin on pakko olla muslimi
Uskontoihin kohdistuva vaino ei ole huolestuttanut vain Malesian kristittyjä ja muita vähemmistöuskontoja, vaan myös monia 62 prosentin muslimienemmistöön kuuluvia.
Etnisen enemmistön maassa muodostavien malaijien on pakko olla sunnimuslimeita ja heillä ei ole vapautta päättää siitä, miten uskontoaan harjoittavat; heidän paastoamisensa, rukoilemisensa ja pukeutumisensa ovat yhä tiukemmin säädeltyjä.
Naapurimaa Indonesiassa uskonnollinen elämä on ääriryhmien vaikutusyrityksistä huolimatta vapaampaa. Esimerkiksi asuinalueensa muslimijärjestön kouluun voi mennä myös kristitty. Koulussa hän voi opiskella kristinuskoa ja kristittyyn kouluun menevä muslimi voi opiskella siellä islamia. Eri uskontoja tunnustavien on monissa laajan saarivaltion osissa helppoakin muodostaa kaveripiirejä.
Malesian islam on sunnilaista ja shiialaisuus sekä muut sunnilaisuudesta poikkeavat islamin muodot ovat kiellettyjä. Muslimit eivät saa halutessaan vaihtaa toiseen uskontoon, ja jos toisuskontoinen menee sunnin kanssa naimisiin, täytyy tämän kääntyä sunniksi.
Sekapareilla on kolme vaihtoehtoa: kääntyminen, maasta pakeneminen tai varovainen avioliiton ulkopuolella eläminen.
Malesian hallinnossa on myös erityinen virasto, jonka tehtävä on valvoa uskonnollista elämää.
Väestöstä noin kymmenen prosenttia on kristittyjä ja muita merkittäviä vähemmistöuskontoja ovat buddhalaisuus, hindulaisuus, sikhismi ja taoismi.
Maan eri oikeusasteissa määrätään joskus tuomioita islamilaisen sharia-lain perusteella myös vähemmistöuskontoihin kuuluville ja uskontoja tunnustamattomille.
Muutoksia parempaa ei näkyvissä
Kun puoluetta vaihtaneen ja uudelleen pääministeriksi nousseen Mohamad Mahathirin ja aiemmin opposition näkyvimpänä johtajana tunnetun Anwar Ibrahimin muodostama Pakatan Harapan (Toivon allianssi) voitti kesän alussa pidetyt vaalit, odottivat monet maahansa vapaampia uskonnollisia oloja. Toistaiseksi erityisesti maan nuorempien polvien toivomia muutoksia ei ole näkynyt.
Pääministeriksi uudelleen noussut 93-vuotias Mahathir on sanonut luopuvansa hallituksen johdosta vuonna 2020, jolloin Ibrahimin on tarkoitus nousta pääministeriksi. Miesten liitto on varsin erikoinen, sillä juuri Mahathir passitti aiemman varapääministerinsä Ibrahimin ensimmäistä kertaa vankilaan tekaistun homoussyytteen nojalla.
Homous on kotimaisesta ja kansainvälisestä arvostelusta huolimatta Malesiassa kiellettyä. Myöhemmin Mahathirin seuraajakseen valitsema uusi UMNO-pääministeri Najib Razak uusi Mahathirin tempun, kun oppositio oli lähellä voittaa vuoden 2013 vaalit. Ibrahim joutui taas vankilaan, kunnes vapautui kuninkaallisella armahduksella opposition kesän vaalivoiton jälkeen.
Ibrahimin PKR (Oikeuspuolue) on Toivon Allianssin suurin puolue ja sen merkittävä pitkäaikainen liittolainen on monietninen DAP (Demokraattien toimintapuolue). DAP on perinteisesti vaatinut yhtäläisiä ihmisoikeuksia ja uskonnollisia vapauksia kaikille malesialaisille.
Uskonnollisen suvaitsemattomuuden kasvu Malesiassa on johtanut myös siihen, että ihmiset ystävystyvät yli etnisten ja uskonnollisten rajojen aiempaa harvemmin.
Suurimpaan etniseen ryhmään kuuluvilla malaijeilla on etuoikeuksia kiinalais- tai intialaisperäisiin asukkaisiin nähden esimerkiksi koulutukseen pääsyssä, sosiaaliturvassa ja yritystuissa. Asiaa perustellaan sillä, että malaijien elintaso on keskimäärin muita etnisiä ryhmiä heikompi.
Etnisten vähemmistöryhmien edustajat eivät kiistä tosiasiaa, mutta muistuttavat, että myös heidän joukossaan on köyhiä.
Uudelta hallitukselta odotetaankin toimenpiteitä ylipäänsä eriarvoisuuden vähentämiseksi ja eri ryhmien paremman keskinäisen kanssakäymisen tukemiseksi.
Erityisesti Malesian nuoremmassa ja kansainvälisemmässä internet-sukupolvessa on alettu arvostella elämää kahlehtivaa rotuperusteista ja uskontoon vahvasti sidottua korruptoitunutta politiikkaa.
Tämän on nähty vaikuttaneen myös kesän vaalitulokseen ja siihen, että väistymään joutunut pääministeri Najib Razak on asetettu korruptiosta syytteeseen. Hänen hallituksensa perusti pääministerin valvoman rahaston, josta syytteiden mukaan on kadonnut yli kolme miljardia dollaria.
Rahalla on hankittu muun muassa kiinteistöjä Manhattanilta, jahteja, Pablo Picasson maalauksia ja The Wolf of Wall Street -elokuvan oikeuksia. Aiemmin pääministeri Najib pysäytti asiaan liittyvät tutkimukset, erotti yleisen syyttäjän ja määräsi asiaan liittyvät dokumentit salaisiksi.
Vaalien jälkeen käsittely avattiin uudelleen ja rahoista arvellaan nyt 681 miljoonaan dollarin päätyneen ex-pääministerin henkilökohtaiselle pankkitilille.
