Uusi vuosi toi muutoksia nuohoukseen. Vuoden alussa muuttuneen pelastuslain mukaan kiinteistönomistajalla on vapaus valita nuohooja markkinoilta.
Tähän saakka pelastuslaitoksilla on ollut velvoite huolehtia nuohouspalveluiden järjestämisestä. Nuohouksen määrävälit pysyvät ennallaan.
– Taloyhtiöiden on nyt entistäkin tärkeämpää huolehtia, että huoneistoissa olevien tulisijojen ja hormien nuohous tulee määräajoin hoidetuksi. Aiemmin piirinuohoojat ottivat yhteyttä asiakkaisiin, mutta säädösten muuttuessa kiinteistönomistajan oma vastuu kasvaa, toteaa Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero tiedotteessa.
Nämä asiat säilyvät nuohouksessa ennallaan:
• Kiinteistöllä säilyy nuohousvelvoite, josta kiinteistönomistaja huolehtii.
• Nuohoustyön sisältö pysyy samana.
• Nuohouksen määrävälit pysyvät ennallaan:vakituisessa asuinkäytössä olevan rakennuksen tulisijat ja hormit on nuohottava vähintään vuoden välein ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään kolmen vuoden välein.
• Nuohoojalla on velvollisuus kirjallisesti ilmoittaa pelastuslaitokselle havaitsemistaan vakavista turvallisuuspuutteista: tulisijan tai savuhormin puutteet, puuttuvat tai liian heikkokuntoiset tikkaat, kattokulkutien osat tai katon turvavarusteet.
Nämä asiat muuttuvat:
• Pelastuslaitoksilta poistetaan velvoite järjestää nuohoustoimintaa.
• Nuohooja hinnoittelee vapaasti oman työnsä.
• Nuohoojan tulee antaa asiakkaalle suoritetusta nuohoustyöstä todistus, josta tulee selvitä rakennuksen osoite, nuohoustyön suorittaja, nuohouksen ajankohta, tehdyt toimenpiteet, havaitut viat ja puutteet.
Nuohoojan tutkintorakenteeseen tulee muutoksia. Nuohoojalla tulee olla nuohoojan ammattitutkinto tai talotekniikan ammattitutkinto, jossa on suoritettu nuohouksen osaamisala.