Omikron-muunnos haastaa kysymystä rokotepakosta

Epidemian äkilliset muutokset hankaloittavat asiantuntijoiden mukaan kysymystä pakosta.
Henkilö saa koronarokotteen koronarokoteasemalla Helsingin Jätkäsaaressa 19. marraskuuta 2021. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA
Henkilö saa koronarokotteen koronarokoteasemalla Helsingin Jätkäsaaressa 19. marraskuuta 2021. LEHTIKUVA/HEIKKI SAUKKOMAA

– Harkintaa rokotuksen vapaaehtoisuuden jatkamisesta tai pakollisuudesta hankaloittavat lääketieteellisen ja epidemiologisen tilannekuvan äkilliset muutokset. Nyt omikronmuunnos havainnollistaa tämän pulman, katsovat julkisoikeuden professori Janne Salminen ja lääke- ja terveydenhuolto-oikeuteen erikoistunut asianajaja Klaus Nyblin Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on peräänkuuluttanut Euroopan laajuista keskustelua koronarokotuksen säätämisestä pakolliseksi. Itävalta on jo päättänyt pakollisuudesta, Saksassa sitä valmistellaan. Kirjoittajat toteavat, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) oikeuskäytännön mukaan valtiolla on laaja harkintavalta, kun se arvioi rokotuksen säätämistä pakolliseksi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kirjoittajat korostavat, että perustuslaki turvaa henkilökohtaisen koskemattomuuden ja koronarokotuksen säätäminen pakolliseksi olisi ”järeä päätös”.

– Jos pakollisuudesta säädettäisiin, rokotteiden tulisi olla tehokkaita myös vallitsevaa virusmuunnosta vastaan. Rokottamisen pitäisi olla välttämätöntä vakavien tautitapausten vähentämiseksi mutta myös epidemian taltuttamiseksi.

Mainos