Huijarit ovat tekeytyneet viranomaisten, pankkien ja tunnettujen palveluiden lähettämiksi, kertoo Telemarkkinointiliitto. Osa huijauksista kohdistuu suoraan kuluttajiin, osa puolestaan yritystileihin ja niiden hallinnoijiin. Viestien tavoitteena on kalastella henkilö- tai kirjautumistietoja.
Suomen Telemarkkinointiliiton kehittämä Kilpi-sovellus on viime aikoina havainnut laajasti huijauksia OmaKanta-palvelun nimissä. Viestissä kerrotaan esimerkiksi ”Olet saanut hyvitysmaksun Kanta-palvelulta”.
Viestit voivat näyttää ulkoisesti uskottavalta, mutta ne ohjaavat tietojenkalastelusivustolle. Viestien kieli on usein sujuvaa suomea ja sävy kiireellinen, mikä lisää vastaanottajan alttiutta reagoida nopeasti.
Myös pankkien nimissä tehdyt huijaukset jatkuvat. Nordean nimissä on lähetetty viime viikkoina paljon huijausviestejä, joissa kerrotaan verkkopankin huollosta ja tilin lukkiutumisesta, S-Pankin nimissä taas pyydetään esimerkiksi kiireellisesti vahvistamaan tilitiedot turvapäivityksen vuoksi.
Spoofing-viestit väärentävät lähettäjätiedon
Yritystileihin kohdistuvaa huijausta on puolestaan tehty Facebookin nimissä. Viestissä ilmoitetaan saapuneesta partneripyynnöstä ja ohjataan käyttäjä Facebookin Business Managerin oikealle sivulle. Samassa viestissä on kuitenkin kohta ”Appeal Here”, joka vie huijaussivustolle ja pyrkii kalastelemaan kirjautumistietoja.
Viesti on erityisen hämäävä, koska se näyttää tulevan Facebookin oikeasta osoitteesta – kyseessä on niin sanottu spoofing-viesti. Spoofing tarkoittaa sitä, että rikollinen väärentää lähettäjän osoitteen niin, että viesti näyttää tulevan aidosta lähteestä. Näin huijausviesti voi päätyä samaan ketjuun kuin aiemmat oikeat viestit ja näyttää vastaanottajalle täysin uskottavalta.
Suomen Telemarkkinointiliiton perustaja Arto Isokosken mukaan oikeiden lähettäjätietojen hyödyntäminen tekee huijauksista entistä vaikeammin tunnistettavia.
– Kyse ei ole enää selkeistä roskaposteista, vaan huolella rakennetuista huijauksista, jotka osuvat ajankohtaisiin aiheisiin ja käyttävät oikeita lähettäjätietoja. Siksi tarvitaan uudenlaista varovaisuutta ja tietoisuutta siitä, että kuka tahansa voi joutua huijauksen kohteeksi, hän toteaa tiedotteessa.
Suojaudu ei-toivotuilta yhteydenotoilta
Ei-toivottujen yhteydenottojen keinot ja sisältö vaihtelevat, mutta yhteinen piirre on se, että niissä pyritään herättämään kiireen tuntua tai tarjoamaan jotakin houkuttelevaa – usein liian hyvää ollakseen totta.
Suomalaisille on tullut esimerkiksi runsaasti epäilyttäviä lainatarjouksia, sekä kotimaisista puhelinnumeroista että sähköpostitse. Myös kotimainen puhelinmyynti jatkuu edelleen vilkkaana.
Kansainväliset onlinekasinot ovat kohdistaneet suomalaisiin paljon mainoksia sähköpostitse ja tekstiviestein, vaikka tällainen mainonta suomalaisille on laitonta.
Näihin tilanteisiin voi varautua ennalta. Jos yhteydenotto tuntuu oudolta tai yllättävältä, sitä ei tarvitse hyväksyä, eikä siihen kannata reagoida kiireessä. Apuna voi käyttää Telemarkkinointikiellon hakupalvelua, jossa voi tarkistaa numeron tai sähköpostiosoitteen nopeasti ja maksutta.
Kilpi-sovellus tarjoaa parhaan suojan estämällä huijauspuhelut, -viestit ja -sähköpostit jo ennen kuin ne tavoittavat käyttäjän. Jo yli 100 000 suomalaista on ladannut Kilven, joka on saatavilla Google Playstä ja App Storesta.
