Erilaisiin katastrofeihin valmistaudutaan maailmassa heikosti ja erittäin epätasaisesti, selviää Maailmanpankin ja ajatushautomo ODI:n yhteisestä tutkimuksesta. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti rahoitukseen, joka on viimeisen 20 vuoden aikana ohjattu katastrofien ennaltaehkäisyyn, valmistautumiseen ja riskien minimoimiseen.
Tutkimuksessa kerrotaan, että varautumistyöhön kansainväliset avunantajat ovat antaneet 13,5 miljardia dollaria. Katastrofien seurausten siivoamiseen ja helpottamiseen annettu raha on ollut yhdeksänkertainen. Koko kehitysavusta varautumisraha on ollut 0,4 prosenttia.
Viime vuosina rahoituksen määrä on kuitenkin tutkimuksen mukaan tasaantunut. Aikaisemmin rahoitus on ollut silmiin pistävän heittelevää.
Kehityspolitiikan järjestöasiantuntija kertovat Kepan nettisivuillaan, että tutkijoiden mukaan kuolleisuusriski korreloi jonkin verran rahoitusmäärien kanssa. Suurempi korrelaatio löytyy kuitenkin siitä, että maissa, joissa talous ja ulkomaiset sijoitukset ovat vaarassa, on rahoitusta kriisien varalta tarjolla enemmän kuin silloin, jos vaarassa ovat ihmishenget.
Yli 60 prosenttia rahoituksesta kulkeutuu vain kouralliseen maita: Kiinaan, Indonesiaan, Bangladeshiin, Filippiineille, Meksikoon, Kolumbiaan, Argentiina, Intiaan, Brasiliaan ja Turkkiin. Näistä vain Bangladesh lasketaan vähiten kehittyneeksi maaksi. Erityisesti kuivuudesta kärsiville maille rahoitus on ollut vähäistä.
Tutkimuksesta käy myös ilmi, että suurimmat rahoittajat katastrofeihin varautumiseen ovat olleet Maailmanpankki ja Japani, jotka kahdestaan vastaavat yli puolesta tämän osa-alueen rahoituksesta.