Koronapandemian aikana kasvukeskuksissa nähty nopea hintojen nousu on sittemmin sulanut.
Asuntohintojen laskutrendi on ollut Huoneistokeskuksen mukaan poikkeuksellisen sitkeä eli pisin sitten 1990-luvun. Hintojen kääntyminen selvään nousuun edellyttäisi kotitalouksien luottamuksen vahvistumista.
Toistaiseksi asunnonostoaikeet eivät kuitenkaan ole elpyneet, ja nykyisessä globaalin epävarmuuden ympäristössä luottamuksen nopea palautuminen jo kevään 2026 aikana näyttää haastavalta.
Epävarmuuden kasvaessa kotitaloudet lykkäävät suuria päätöksiä ja välttelevät riskejä. Asuntomarkkinoilla tämä näkyy konkreettisesti tonttien omistusmuotojen arvostuksessa. Pääkaupunkiseudulla ero myytyjen oman tontin ja vuokratontin kerrostaloasuntojen neliöhinnoissa on kasvanut historiallisen suureksi.
Samalla omalla tontilla sijaitsevien perheasuntojen neliöhinnat jopa nousivat viime vuonna vuoteen 2024 verrattuna pk-seudulla. Perheasuntojen tyypillisesti pitkä omistusaika heijastuu omistustontin arvostukseen tuoden omistajalle vakautta ja ennustettavuutta.
– Perheasunnot ostetaan tyypillisesti tarpeeseen, minkä vuoksi niiden hinnat pysyvät usein muita asuntotyyppejä vakaampina. Perheasunnon ostajille pääsääntöisesti tärkeintä on, että koti tarjoaa turvallisen ja huolettoman paikan asua pitkälle tulevaisuuteen, Huoneistokeskuksen toimitusjohtaja Marina Salenius toteaa tiedotteessa.
Hänen mukaansa epävarmassa markkinatilanteessa omalla tontilla sijaitsevien perheasuntojen kysyntä on pysynyt tarjontaan nähden vahvana, mikä näkyy vakaampina neliöhintoina.
Pääkaupunkiseudulla omalla tontilla sijaitsevien kolmioiden ja sitä suurempien kerrostaloasuntojen neliöhinnat jopa nousivat viime vuonna maltillisesti vuoteen 2024 verrattuna.
– Vaikka yleinen hintatrendi on yhä selvästi laskeva, tässäkin markkinatilanteessa hinnat nousevat siellä, missä kysyntä on vahvaa ja tarjonta rajallista, Salenius sanoo.
Rakennusteollisuus RT laski odotetusti kuluvalle vuodelle asuntorakentamisen aloitusennustetta. Vaikka ennustelasku oli odotettavissa, sen suuruus oli poikkeuksellisen merkittävä.
Rakentaminen hyytyi
Asuntorakentamisen arvioidaan vähenevän tänä vuonna kolme prosenttia, kun aiemmassa ennusteessa odotettiin vielä 12 prosentin kasvua. Aloitusten määrän ennustetaan jäävän noin 15 000 asuntoon, kun vielä aiemmin arvio oli noin 20 000 asuntoa. Rakennusteollisuus RT:n mukaan heikomman kehityksen riski on edelleen merkittävä.
Ennusteen heikkeneminen selittyy lähes kokonaan vapaarahoitteisen kerrostalorakentamisen vaisulla kehityksellä. RT ennustaa nyt vuonna 2026 aloitettavan vain 3 400 vapaarahoitteista kerrostaloasuntoa, kun aiempi ennuste oli 9 000 aloitusta.
Asuntorakentamisen huippuvuosina vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja rakennettiin suuria määriä sijoitusrahastojen voimakkaan kysynnän vauhdittamana. Rahastot olivat keskeisessä roolissa uusien vuokratalohankkeiden rahoittajina ja rakennuttajina, joten niiden vetäytyminen markkinoilta on jättänyt rakentamiseen selkeän aukon.
Ammattimaiset sijoittajat suosivat tällä hetkellä valmista kassavirtaa uusien kehityshankkeiden sijaan, Huoneistokeskus arvioi. Megaluokan portfoliokauppojen toteutuminen heijastaa kotimaisten ja kansainvälisten institutionaalisten sijoittajien luottamusta erityisesti kasvukolmion demografiseen kehitykseen ja vuokra-asuntomarkkinan pitkän aikavälin vakauteen.
Laskupaine purkautui
Asuntojen hinnat ovat Suomessa laskeneet merkittävästi suhteessa palkkakehitykseen. Tämän seurauksena Inderes arvioi, että merkittävin hintojen laskupaine on suurelta osin jo purkautunut.
Samalla korkeat rakennuskustannukset ja heikko uudisrakentaminen tukevat olemassa olevan asuntokannan arvoa.
Mikäli korkotaso kuitenkin pysyy nykyisellä tasolla, voimakkaita asuntohintojen nousuajureita on vaikea nähdä ilman selvästi vahvistuvaa talouskehitystä. Asuntomarkkinan elpyminen edellyttää ennen kaikkea kotitalouksien luottamuksen palautumista omaan talouteensa.
Tällä hetkellä kotitaloudet tekevät hankintoja varovaisesti ja kerryttävät säästöjä epävarmuuden varalta. Haasteena on kuitenkin se, että kuluttajien käsitykset omista säästämismahdollisuuksistaan ovat heikoimmalla tasolla sitten 2000-luvun alun, mikä lisää kitkaa asuntomarkkinoiden elpymiselle.
Saleniuksen mukaan hyvät kohteet menevät edelleen nopeasti kaupaksi, mutta epävarmuuden jatkuessa asuntomarkkinoiden polarisaatio kiihtyy.
Ilmiö näkyy erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella, missä yli vuoden myynnissä olleiden asuntojen osuus on ollut selvästi kasvussa.
– Pääkaupunkiseudulla vastaavaa ilmiötä ei ole nähtävissä yhtä voimakkaasti, tosin myös siellä yli vuoden myynnissä olleiden kohteiden osuus myynti-ilmoituksista on edelleen selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen koronaa. Nykyinen markkinatilanne korostaa oikean hinnoittelun sekä tehokkaiden neuvottelu- ja markkinointitaitojen merkitystä, jotta myytävät kohteet erottuvat ja liikkuvat markkinassa mahdollisimman sujuvasti, Marina Salenius sanoo.
