Olutmäskistä erotetuilla jakeilla on käyttömahdollisuuksia elintarvikkeiden, juomien, rehun ja polttoaineiden valmistuksessa sekä kemianteollisuudessa.
Olutmäski päätyy tällä hetkellä pääasiassa eläinten rehuksi. Se sisältää runsaasti proteiineja, ravintokuitua rasvoja ja ligniiniä, joista on mahdollista valmistaa jakeita uusiin elintarvikkeisiin, juomiin, rehuun, polttoaineisiin ja kemianteollisuuden tuotteisiin.
Mäskiä syntyy noin 15 kiloa jokaista 100 litraa olutta kohden. Olutmäski on koostumukseltaan ja rakenteeltaan monimutkainen, mikä on haaste sen jalostamiselle.
Teknologian tutkimuskeskus VTT kehitti olutmäskin tehokkaaseen jalostamiseen erilaisiksi jakeiksi – sokereiksi, proteiineiksi, lipideiksi, fenolisiksi yhdisteiksi ja ligniiniksi – lämpökemiallisia esikäsittelyjä ja entsyymikäsittelyjä.
Mäskin kuiva-aine sisältää mäskäysprosessista riippuen proteiinia peräti 23 prosenttia. Mäskin proteiinin erotusta kuitenkin vaikeuttaa sen heikko liukoisuus. Proteiineja pilkkovan entsyymikäsittelyn avulla proteiinin talteenottoa voidaan parantaa merkittävästi.
Alustavien teknis-taloudellisten ja kestävyysarviointien perusteella IPTOSS-projektissa kehitetyillä olutmäskin proteiinijakeilla on hyvät kaupallistamismahdollisuudet elintarvikkeiden tai korkealaatuisten proteiinirehujen ainesosana.
Yksi kiinnostava mahdollisuus on VTT:n mukaan palauttaa mäskistä hiilihydraatteja pilkkovien entsyymien avulla irti saatuja sokereita takaisin oluenvalmistusprosessiin. Ensimmäiset panimokokeet ovat antaneet tästä lupaavia tuloksia.
VTT:n lisäksi IPTOSS-projektiin osallistuivat University of Applied Sciences and Arts Northwestern Switzerland (FHNW) ja BionActis Ltd Sveitsistä.