Keskustan tiedotteessa lauantaina todettiin, että talouskomissaari ja Euroopan komission varapuheenjohtaja Olli Rehn tavoittelee liberaalidemokraattien ALDE:n kärkiehdokkuutta eurovaaleissa.
Ehdokkaasta päätetään 1.2.2014 Brysselissä ja alustavan keskustelun asiasta ALDE käy 19. joulukuuta Brysselissä.
Rehnin lauantainen ilmoitus ei kuitenkaan vielä varmuudella tarkoitakaan hänen ehdokkuuttaan Euroopan parlamentin vaaleissa. Hän lähtee ehdokkaaksi vaaleihin vain, jos ALDEn kärkiehdokkuus toteutuu.
Asian vahvistaa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä Suomenmaassa kirjoituksessaan. Sipilän mukaan ehdokkuus on vasta mahdollinen ja ”Rehnin mukaan kärkiehdokkuus ja mahdollinen Suomen ehdokaslistalla oleminen kulkevat käsi kädessä”.
Suomenmaan haastattelussa Rehn itse kiersi asian.
Olli Rehn totesi tiistaina Aamulehdessä, että mahdollisesta vaalikampanjastaan hän aikoo selvitä 5-6 viikon virkavapaalla. Se tarkoittaisi, että hän aloittaisi palkattoman vapaan komissiosta vasta myöhään huhtikuussa. Huhti-toukokuussa hänen työnsä jaettaisiin muiden komissaarien kesken.
Olli Rehnin ehdokkuuteen ja tehtävien hoitoon liittyy kuitenkin useita avoimia kysymyksiä.
Jos Olli Rehn valitaan 1.2.2014 ALDEn kärkiehdokkaaksi, nousee esiin kysymys siitä, voiko hän todella toimia helmi-huhtikuussa – ja käytännössä jo aiemminkin – samanaikaisesti vaalityötä tekevänä eurooppalaisena kärkiehdokkaana ja komissaarina.
Euroopan komission sääntöjen mukaan ”aktiivista roolia vaalikampanjassa tekevien on vetäydyttävä komission työstä koko aktiivisen osallistumisen tai vähintään kampanjan keston ajaksi”. Myös komission puheenjohtaja voi pyytää vetäytymistä palkattomalle vaalivapaalle.
Erikseen säännöissä todetaan, että komission jäsenten palkattoman vaalivapaan tulee alkaa viimeistään parlamentin viimeisen istunnon ajankohdasta.
Myöhemmin eteen tuleva asia on, että jos Olli Rehn asettuu ehdolle europarlamenttiin, jos hänet valitaan ja jos hän ottaa mepin paikan vastaan toukokuussa, on hänen saman tien luovuttava komission jäsenyydestä. Suomen vaalilain mukaan Euroopan parlamentin jäsenenä ei voi olla Euroopan komission jäsen.
Viimeistään tällöin Suomi joutuu valitsemaan ”pätkäkomissaarin”, sillä nykyisen komission työ jatkuu pitkälle syksyyn.