Rahaliiton vaikutuksia Suomen talouteen on Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan vaikeata varmuudella erottaa kaikista mullistuksista, joita kuluneiden 20 vuoden aikana on tapahtunut. Euroopan keskuspankin EKP:n rahapolitiikka on hänen mielestään kuitenkin sopinut hyvin Suomen taloudelliseen tilanteeseen.
– Viime vuosina koettu Euroalueen elpyminen, jota EKP:n laaja arvopaperien osto-ohjelma ja matala korkotaso ovat tukeneet, on vaikuttanut taloudellisen tilanteen paranemiseen myös Suomessa, Rehn sanoi torstaina Eurooppa-foorumin seminaarissa Turussa.
Hän toki muistutti, että Suomen elpyminen tietenkään ole tullut vain EKP:n toimien tuloksena.
– Kilpailukykysopimusta ja sillä saatuja tuloksia suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukyvyn korjaamiseksi voidaan pitää osoituksena siitä, että rahaliitossa pärjäämiseksi tarvittavaa yhteisymmärrystä ja työmarkkinoiden joustavuutta Suomessa tiukan paikan tullen myös löytyy, Rehn totesi.
Suomen kannalta on hänen mukaansa tärkeää, että EU ja rahaliitto toimivat mahdollisimman hyvin.
– Siksi meidän kannattaa edistää sellaisia uudistuksia, jotka vievät eteenpäin euroalueen vakaata, kasvun ja työllisyyden kannalta suotuisaa toimintaa. Kotikatsomoa lämmittävien kynnyskysymysten asettamisen sijaan nyt tarvitaan ennen muuta eurooppalaista sillanrakennusta, hän painotti.
Rehnin mukaan asian ulottuvuus on laajempi kuin vain rahapoliittinen. Euroalue muodostaa EU:n poliittisen ja taloudellisen ytimen, ja sen häiriötön toiminta on ehto koko EU:n menestykselle.
– Euroalueen uudistaminen on siten nähtävä osana isompaa savottaa Euroopan kansainvälisen aseman ja sen poliittisen ja taloudellisen vaikutusvallan vahvistamiseksi.
Unionin jäsenmailleen tarjoaman kauppapoliittisen selkänojan merkitys on Rehnin mukaansa viime aikoina nopeasti korostunut globaalin järjestelmän horjuessa.
– Suomelle EU:n kauppapoliittisella toimintakyvyllä on iso merkitys — meille pienenä ja suhdanneherkkänä maana sillä on ehkä jopa suurempi merkitys kuin monelle muulle jäsenmaille. Vapaakauppaa ylläpitävä kansainvälinen järjestys on ollut Suomen kasvutarinan kulmakivi, hän muistutti.
Keskeneräisiä asioita, joissa pitäisi rahaliitossa päästä eteenpäin, ovat Rehnin mukaan etenkin pankkikriisien hoitoon tarkoitetun rahaston vahvistaminen, yhteisen talletussuojan rakentaminen sekä toimet, joilla parannettaisiin Euroopan vakausmekanismin kykyä vakauttaa valtionlainamarkkinoiden toimintaa.
– Lisäksi Suomen ja koko Pohjolan kannalta olisi hyödyksi, jos kaikki Pohjoismaat, joiden kanssa meidän pankkisektorimme on pitkälle yhdentynyt, voisivat liittyä euroalueen pankkiunionin rakenteisiin. Tähän EU-sopimukset antavat mahdollisuuden, jos poliittista tahtoa löytyy, Rehn huomautti.