Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mielestä suomalaisessa keskustelussa komission esittämästä 750 miljardin euron elvytysrahastosta näyttävät korostuvan riskeihin ja vastuisiin liittyvät seikat. Ne ovat hänenkin mielestään tärkeitä kysymyksiä, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se, mitä rahastolla tavoitellaan.
– Eikö päätöksenteon pohjaksi tarvittaisi puolinaisarvion sijaan kokonaisarvio? Tarkoitan sitä, että arvioidaan paitsi Suomen mahdolliset vastuut, myös ne merkittävät myönteiset vaikutukset, joita elvytysrahastolla olisi Euroopan ja Suomen talouden elpymisen ja siten työllisyyden kannalta, Olli Rehn kirjoittaa blogissaan Euro & talous -sivustolla.
Kansalliset toimet ovat hänen mukaansa tähän asti keskittyneet pitkälti koronarajoitusten vuoksi ahdinkoon joutuneiden kotitalouksien ja yritysten tukemiseen. Euroopan keskuspankin toiminta on ylläpitänyt rahoitusvakautta ja turvannut rahoitusoloja.
– Keskiviikkona esitelty elpymisrahasto antaisi Euroopalle vankemman tukijalan kamppailussa koronapandemian aiheuttamaa taantumaa vastaan. Rahastolla on tarkoitus avittaa sitä, että myös pahiten koronaviruksesta kärsineet alueet pääsevät takaisin kasvun tielle, Rehn muistuttaa.
Yksi avainkysymyksistä on hänen mukaansa ehdollisuus.
– Komission esityksessä 560 miljardia euroa kanavoidaan elpymis- ja kestävyysrahastoon, jonka varoja käytettäisiin jäsenmaiden lainoittamiseen ja tukemiseen. Niitä suunnattaisiin työllisyyttä ja kasvua sekä ilmasto- ja energiatavoitteita tukeviin toimiin. Varojen myöntämisen edellytyksenä on, että komissio ja muut jäsenmaat hyväksyvät kansallisen elvytyssuunnitelman, Rehn painottaa.
Rahasto rahoitettaisiin nostamalla väliaikaisesti Euroopan komission omien varojen kattoa kahteen prosenttiin bruttokansantulosta. Näin luotua liikkumavaraa käyttäen voitaisiin hyödyntää EU:n korkeaa luottoluokitusta 750 miljardin euron lainaamiseksi rahoitusmarkkinoilta.
– Samankaltaisella toimintamallilla budjetin liikkumavaraa ja EU:n luottokelpoisuutta hyödyntäen luotiin 10 vuotta sitten Euroopan rahoitusmekanismi eurokriisin taltuttamiseksi, Rehn muistuttaa.
Lainojen takaisinmaksu alkaisi seitsemän vuoden päästä ja kestäisi 30 vuotta. Se suoritettaisiin EU:n budjetista vuosien 2028–2058 välillä.
– Tämä aikataulu johtaisi siihen, että komission ottaman velan takaisinmaksu jäsenmaiden toimesta ei lähivuosina rasittaisi lainkaan jäsenmaiden budjetteja, joihin syntyy suuria alijäämiä kansallisten elvytystoimien vuoksi, Rehn toteaa.
Elpymisrahaston ytimessä on hänen mukaansa ajatus siitä, että talouskasvun tuomilla lisätuloilla pystyttäisiin rahoittamaan kasvaneet velanhoitokustannukset ja nostamaan hyvinvointia.
– Sillä on tarkoitus auttaa Euroopan talouden nousua historiallisen syvästä kuopasta ja lyhentää taantuman kestoa. Mutta elvytyspanosta ei pidä hukata juokseviin menoihin, vaan investoida tehokkaasti talouskasvun edellytyksiä ja pitkän aikavälin hyvinvointia parantaviin kohteisiin, Rehn painottaa.
Hän muistuttaa lisäksi, että Suomen vientivetoinen talous ei voi kunnolla elpyä, jos suuri osa kotimarkkinoitamme Euroopassa vajoaa syvään ja pitkään lamaan.