Olli Rehn: Jo yli puolet IMF-jäsenistä hakenut apua

Konkurssien ja työttömyyden torjuntaan tarvitaan kansallisia ja yhteiseurooppalaisia ratkaisuja.

Suomen Pankki varoittaa koronapandemian aiheuttaneen maailmantalouden kriisin, jossa maailman tuotannon odotetaan supistuvan enemmän kuin vuoden 2008 suuren finanssikriisin aikana.

– Monet nousevat taloudet ovat ongelmissa paitsi pandemian suorien talousvaikutusten, myös raaka-aineiden hintojen laskun ja pääomien ulosvirtauksen vuoksi. Yli puolet Kansainvälisen valuuttarahaston jäsenistä on hakenut rahastolta apua, toteaa pääjohtaja Olli Rehn.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän puhui asiasta Euro & talous -julkaisun tiedotustilaisuudessa Helsingissä keskiviikkona.

Eurojärjestelmä tekee pandemiaan liittyviä sekä muita velkakirjojen ostoja tänä vuonna yli 1 000 miljardin euron edestä. Pankit saavat lisäksi pidempiaikaista rahoitusta erittäin suotuisin ehdoin. Myös vakuusehtoja on helpotettu.

– EKP:n neuvosto on valmis tekemään kaiken tarvittavan keveiden rahoitusolojen ylläpitämiseksi. Seuraamme tilanteen kehitystä jatkuvasti ja olemme tarvittaessa valmiita lisätoimiin. Peräänkuulutamme jäsenvaltioilta parempaa eurooppalaista yhteistyötä ja toimia talouden tukemiseksi, Rehn vakuuttaa.

Hänen mukaansa talous toipuu mahdollisimman nopeasti, kun finanssipolitiikka ja rahapolitiikka toimivat rinnakkain.
Myös Suomessa tuetaan yritysten ja kotitalouksien selviämistä tilanteessa, jossa tulovirrat ovat tyrehtyneet.

– Yritysten laajamittaiset konkurssit ja työttömyyden suuri kasvu olisivat talouden pidemmän aikavälin näkymien kannalta erityisen haitallisia. Pidempiaikaisia vahinkoja voidaan estää kansallisin ja yhteiseurooppalaisin ratkaisuin, Rehn painottaa.

Poimintoja videosisällöistämme

Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan Lauri Kajanojan mukaan kriisin aikana julkisen velan kasvu on välttämätöntä terveystilanteen ratkaisemiseksi ja talouden tukemiseksi.

– Sen jälkeen edessä onkin aiempaa suurempi tarve kohentaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, hän huomauttaa.

Lisäksi työllisyyden edellytysten parantamisen ja julkisten menojen kasvua jarruttavien uudistusten tarve on hänen mukaansa entistäkin suurempi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Keskeinen tavoite rajoitusten purkamisen jälkeen on työllisyyden saaminen uudelleen kasvuun.

– Jotta kysynnän elpyminen voisi aikanaan kasvattaa tuotantoa ja työllisyyttä, on tärkeää että yritykset ovat voineet pitää osaavan työvoimansa. Se mahdollistaa yritystoiminnan kehittämisen ja laajentamisen, Kajanoja korostaa.

Suomen Pankki muistuttaa lisäksi, että kun kriisi on aikanaan ohi, edessä on moni vanha ongelma. Tärkeää on talouden kestävyyden ja tuotantomahdollisuuksien tukeminen. Investoinnit ilmastonmuutoksen hillintään ovat yhä tarpeen, samoin kuin panostaminen koulutukseen, tutkimus- ja kehitystoiminnan edellytyksiin sekä syrjäytymisen torjuntaan

Mainos