– Julkinen velka on lyhyessä ajassa hypännyt 30 prosenttiyksikköä. Se on aikamoinen taakka tulevien sukupolvien maksettavaksi, sanoi Olli Rehn, joka puhui aiheesta Sitran Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen kurssivuoden avajaisseminaarissa.
EU:n julkinen velka on vuonna 2008 alkaneen talouskriisin aikana noussut 60 prosentista 90 prosenttiin alueen bruttokansantuotteesta, ja euroalueella julkinen velkataakka on jo 95 prosenttia kansantuotteesta. Rehnin mukaan tilanne alkaa nyt kuitenkin rauhoittua.
– Julkinen velka on tasapainottumassa ja kääntynyt Eurostatin tuoreiden tilastojen mukaan laskuun. Tärkeintä on, että unionin sääntöuudistuksen jälkeen talouspolitiikka ei toimi vain teoriassa vaan myös käytännössä.
Rehn muistutti, että ennusteiden mukaan Euroopan unionin talouskasvu on tälle vuodelle noin puolentoista prosentin talouskasvu, ensi vuodelle vajaat pari prosenttia.
– Huolestuttavaa kuitenkin on, että Suomi on Euroopan hitaimmin kasvavia maita. Meillä on vaikeuksia pysyä Euroopan talouden kasvutahdissa.
Rehnin mukaan Suomen on etsittävä uusia kasvualoja ja kasvun moottoreita erityisesti energia- ja ympäristöalalta.
– Ei riitä, että luomme kestävälle kasvulle mahdollisuuksia vain Euroopassa, vaan meidän pitää vaikuttaa maailmanlaajuisesti. Se onnistuu vain, jos toimimme EU:ssa yhtenäisenä toimijana: siten voimme muokata globaaleja rakenteita maailmantaloudessa ja politiikassa – ja turvata eurooppalaisen hyvinvoinnin.