Moskova ei onnistunut suunnitelmassaan kasvattaa öljykuljetuksia Koillisväylän kautta Aasian markkinoille. Kommersantin viittaaman Gekon-konsulttikeskuksen aineiston mukaan kuljetusvolyymit reitillä ovat laskeneet 4,2 prosenttia vuoden alusta, vaikka kuljetusten lukumäärä on pysynyt samana. Aineisto sisältää kuljetukset Koiviston, Laukaansuun ja Murmanskin öljysatamista sekä Gazprom Neftin Prirazlomnajan arktiselta lautalta Petšoranmereltä.
Navigointi Koillisväylällä – joka lyhentää tankkerien matkaa 10 päivällä verrattuna reittiin Suezin kanavan kautta – päättyi 28. lokakuuta. Viime vuonna reitin volyymit kasvoivat 30 prosenttia, ja Venäjän johto odotti lisäkasvua. Sitä ei kuitenkaan saatu, joten Koillisväylän osuus Venäjän öljykuljetuksista on edelleen alle yhden prosentin.
Venäläisten öljy-yhtiöiden kuljetusten osuus Suomenlahden Laukaansuusta ovat kasvaneet kuluvana vuonna 6:sta 44 prosenttiin samalla kun ne ovat vähentyneet Murmanskista 80:stä 42 prosenttiin, vaikka sen sijainti on parempi Kiinan suhteen. Se osti 71, Etelä-Korea 11 ja Brunei´7,7 prosenttia Koillisväylän kautta kuljetetusta raakaöljystä.
Kommersantin teollisuuslähteiden mukaan Laukaansuun viennin kasvu saattaa liittyä kiinalaisten öljynjalostamojen lisääntyneeseen kiinnostukseen Urals-laadun raakaöljyyn sekä lyhyemmän reitin testaamiseen. Murmanskin kuljetusten vähenemistä selitetään Gazprom Neftin ja Lukoilin joutumisesta läntisten pakotteiden kohteiksi, jolloin aluksesta toiseen siirtyvät kuljetukset eteläistä reittiä pitkin tuottavat parempia hintoja.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin lokakuussa ilmoittamat Rosneftin ja Lukoilin sekä niiden 34 tytäryhtiön vastaiset pakotteet ovat saaneet viisi Intian jalostamoa – jotka aiemmin ostivat kaksi kolmasosaa Venäjän öljyn tarjonnasta – lopettamaan kokonaan ostot Venäjältä. Kiinalaisomisteiset Sinopec ja PetroChina ovat myös lopettaneet suorat ostot Venäjältä, ja monet yksityiset kiinalaisjalostamot ovat noudattaneet niiden esimerkkiä. Pakotteet ovat vähentäneet Venäjän öljynvientiä Kiinaan noin 45 prosenttia.
Turkin suurin öljynjalostamo STAR on alkanut ostaa öljynsä Irakista ja Kazakstanista. Myös Tupras on lopettanut venäläisöljyn jalostamisen, jotta sen polttoainevienti Eurooppaan ei vaarantuisi.