– Tällöin liikenteen polttoaineiden verorasite riippuisi polttoaineen energiasisällöstä ja käytöstä syntyvistä hiilidioksidipäästöistä, Öljyalan keskusliitto sanoo.
Suomessa otettiin vuonna 2011 käyttöön energiaveromalli, joka mahdollistaa eri polttoaineiden kohtelun tasapuolisesti perustuen energiasisältöön ja päästöihin.
– Mallia ei kuitenkaan sovelleta kaikkiin liikenteen polttoaineisiin, mikä asettaa polttoaineet eriarvoiseen asemaan ja hankaloittaa liikenteen suunnittelua, huomauttaa Öljyalan keskusliiton toimitusjohtaja Helena Vänskä.
Jos kaikkia polttoaineita verotettaisiin samoin kriteerein eikä verotus riippuisi käytetystä teknologiasta, se auttaisi ohjaamaan liikenteen kehitystä ympäristön ja valtiontalouden kannalta kustannustehokkaimmalla tavalla ja vertailemaan polttoaineita tasapuolisesti, katsoo Öljyalan keskusliitto.
– Lisäksi pystyttäisiin arvioimaan liikenteen verokertymän kehittyminen tulevina vuosina nykyistä paremmin.
Tällä hetkellä kestävästi tuotetut nestemäiset biopolttoaineet ovat valmisteverotuksen piirissä, ja kaikkiaan nestemäisistä liikennepolttoaineista kerätään vuosittain veroja noin 2,7 miljardia euroa.
Sen sijaan biokaasu on vapautettu valmisteverosta, maakaasu maksaa lämmityspolttoaineiden alempaa veroa ja sähkö sähköveroa eli näitä liikenteen energiamuotoja ei veroteta liikenteen veromallin mukaisesti.
Uusi veromalli
Öljyalan mielestä hyvin toimivassa liikenteen veromallissa käyttövoimaverot poistettaisiin ja verot kerättäisiin perustuen polttoaineen energiasisältöön ja hiilidioksidipäästöihin.
Uudessa veromallissa bensiinin litrapohjaiset verot on muutettu kohdistumaan energiaan eli laskettu kilowattituntia kohden. Kullekin liikenteen polttoaineelle on laskettu sen energiasisällön ja käytöstä syntyvän hiilidioksidipäästön mukaiset verot. Sähkössä on käytetty Suomen sähköntuotannon keskimääräistä hiilidioksidipäästöä.
Laskennassa kaikkiin liikenteen polttoaineisiin kohdistuu näin ollen sama energiasisältövero kilowattituntia kohden ja sama hiilidioksidipäästövero kilowattituntia kohden.
– Tällöin verotus perustuu aidosti polttoaineen ominaisuuksiin eikä erityyppisin perustein annettaviin huojennuksiin, Öljyala toteaa.
Eri polttoaineiden verotasot ovat mallissa suhteellisen lähellä toisiaan eli verokertymät säilynevät suhteellisen tasaisina huolimatta markkinoilla tapahtuvista teknologiavalinnoista. Malli siirtäisi lisäksi liikenteen verojen kohdistumista kuluttamiseen eli polttoaineen käyttöön, kun taas nykyinen käyttövoimavero ei ota huomioon tosiasiallista käyttömäärää.
– Ohjauskeinojen kuten verotuksen tulisi olla tasapuolisia ja teknologianeutraaleja, jotta kaikkia polttoaineita voitaisiin verrata keskenään ja tämän pohjalta edistää liikenteen kehitystä ympäristön ja valtiontalouden kannalta kustannustehokkaimmalla tavalla, sanoo Helena Vänskä.
Vänskä huomauttaa, että keskustelussa kilpailua vääristävistä uusiutuvan energian verotuista on todettu, että ne ovat valtiontalouden näkökulmasta paitsi saamatta jääviä tuloja myös verrattavissa menoihin.