Kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) tyrmää työmarkkinajärjestö STTK:n väitteet siitä, että minimipalkan kirjaaminen lakiin johtaisi palkkojen laskuun. Vartiainen otti asiaan kantaan yhteisöpalvelu Twitterissä.
– Murto (STTK) arvelee, että lakiin kirjattu minimipalkka johtaisi palkkojen laskuun ja heikentäisi työntekijöiden asemaa. Se olisikin 1. kerta maailmassa kun vaikutus olisi tämä, Vartiainen kirjoittaa.
”Murto (STTK) arvelee, että lakiin kirjattu minimipalkka johtaisi palkkojen laskuun ja heikentäisi työntekijöiden asemaa”. Se olisikin 1. kerta maailmassa kun vaikutus olisi tämä! // Lännen Media: Suomen Yrittäjät haluaisi minimipalkat lakiin – STTK tyrmää https://t.co/DMCLsW8WSL
— juhana vartiainen (@filsdeproust) September 22, 2019
Keskustelu minimipalkoista alkoi, kun Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ehdotti sunnuntaina Lännen Median haastattelussa minimipalkkojen säätämistä lakiin. Yrittäjien mielestä laki tukisi erityisesti niitä työntekijöitä, jotka työskentelevät työehtosopimusten ulkopuolella.
– Meillä on yksityisellä sektorilla parisataa tuhatta työntekijää työehtosopimusjärjestelmän ulkopuolella ilman minimipalkkaa. Lakiin kirjattu minimipalkka tukisi myös heitä, Pentikäinen sanoo.
– Tietenkin tämä voisi työehtosopimusten painoarvoa aavistuksen vähentää, mutta silti niihin jäisi paljon asioita sovittavaksi. Minimipalkka olisi kuitenkin sellainen asia, jonka alitse työpaikoilla ei voi sopia. Tämä toisi vakautta ja raamia palkoista sopimiseen, Pentikäinen arvioi.
STTK:n edunvalvonnan johtaja Katarina Murto kommentoi tuoreeltaan yrittäjien ehdotusta sanomalla, että minimipalkan säätäminen johtaisi siihen, että palkat alkaisivat liukua alaspäin. Murron mukaan myös työntekijöiden asema uhkaisi heikentyä.
– Suomen Yrittäjien esityksen taustalla lienee tavoite purkaa yleissitovuutta ja halu heikentää nykyistä käytäntöä. En myöskään pidä hyvänä, että minipalkoista säädetään laissa, koska silloin palkat ovat poliittisten suhdanteiden varassa, Murto sanoo.
Murron mukaan lakiin ei tarvitse säätää minimipalkkaa, sillä jo nyt työntekijöistä noin 90 prosenttia on alakohtaisten työ- ja virkasopimusehtojen piirissä.
– Minimipalkat ovat laissa joissakin maissa, joissa riittävää työehtosopimusturvaa ei ole. Suomessa tällainen ei ole tarpeen, sillä nykyinen kollektiivinen sopimusjärjestelmä on toimiva, Murto sanoo.