Niinistö kirjoittaa blogissaan Ukrainan kriisin vaikutuksista. Hänen mukaansa kriisi vaikuttaa Euroopan turvallisuustilanteeseen ja ensisijainen vaikutus EU:lle on energiapolitiikassa. Lisäksi kriisin vuoksi ulko- ja turvallisuuspolitiikassa EU:n yhteinen linja korostuu.
– Suomen pitkä linja pysyttäytyä sotilasliiton ulkopuolella ei silti ole vanhentunut. En kannata NATO-jäsenyyttä, ja uskon, että vihreiden kanta on jatkossakin sama. Selvä enemmistö aktiiveistamme on tätä mieltä, Niinistö kirjoittaa.
Euroopan turvallisuustilanteen jännitteitä purkava tekijä hänen mielestään on se, että Suomi ”omalla uskottavalla puolustuksellaan takaa”, että meidän maa-aluettamme ei voida käyttää tänne kohdistuvaan, tai täältä kolmanteen tahoon kohdistuvaan sotilaalliseen uhkaan.
– Olisi iso muutos Suomen historialliseen linjaan olla sotilasliiton jäsen, jolloin ilmoittaisimme valmiutemme paitsi vastaanottaa myös kohdistaa sotilaallista uhkaa Suomesta ulospäin. Tämä ei ole vihreän arvopohjan eikä Suomen turvallisuuden kannalta perusteltu linjamuutos, Niinistö sanoo.
Turvallisuuspoliittista yhteistyötä voidaan Niinistön mukaan syventää EU:n sisällä, ”tiedostaen se, että 22 EU-maalle ensisijainen turvallisuusyhteisö on NATO”. Suomi voi Niinistön mukaan toimia rauhankumppanina europarlamentin ja YK:n hyväksymissä operaatioissa, joissa NATO on toimeenpaneva voima, sekä tehdä harjoitusyhteistyötä.
– Avoin keskustelu on silti perusteltua ja vihreissä saa ilmaista mielipiteensä vapaasti. NATO-jäsenyydestä voi käydä keskustelua aina, eri turvallisuuspoliittisissa tilanteissa, avoimesti. En usko, että vihreiden kanta tästä keskustelusta muuttuu, Niinistö kirjoittaa.
Lue myös:
Suurlähettiläs NATO-jäsenyydestä: Palovakuutusta ei voi ostaa, kun talo on jo tulessa