Oliko liikenteen suunnitelmassa suuri virhe? ”Voi käydä näinkin”

Synteettisellä polttoaineella kulkeva ajoneuvo voi olla ympäristön kannalta parempi valinta kuin harvinaisia maametalleja kuluttava akkusähköauto.
Myös vetyautojen ennustetaan yleistyvän vuosikymmenen loppuun mennessä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Myös vetyautojen ennustetaan yleistyvän vuosikymmenen loppuun mennessä. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Euroopan komission julkaisemassa suunnitelmassa tähdätään vuoteen 2030 mennessä ainakin 55 prosentin päästövähennyksiin vuoden 1990 tasosta. Ohjelmassa linjattiin, että kaikkien uusien autojen olisi oltava vuodesta 2035 lähtien päästöttömiä.

Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio huomauttaa, ettei polttomoottoriautojen myynnin kieltäminen ei ole hyvä ajatus tässä vaiheessa.

Taustalla on synteettisten polttoaineiden kehitystyön eteneminen.

– Voi käydä niinkin, että vuonna 2035 tai myöhemmin huomaamme synteettisellä bensiinillä tai dieselillä kulkevan polttomoottoriauton olevan ympäristön kannalta harvinaisia maametalleja kuluttavia akkusähköautoja parempi käyttövoima. Tai sitten ei, Tero Kallio pohtii Verkkouutisille.

Hänen mukaansa tärkeintä olisi nyt säilyttää maltti ja välttää ylilyöntejä.

Poimintoja videosisällöistämme

– Toisaalta on hyvä, että autoteollisuudella on nyt melko selkeä kuva siitä, mihin suuntaan viedä tuotekehitystä tulevina vuosina. Epätietoisuus ja sääntelyn poukkoilu ovat pahinta myrkkyä maanosamme suurimmalle vientiteollisuuden alalle, Kallio sanoo.

Vetyteknologia kehittyy kovaa vauhtia

Jäte- ja tähdeperäisten biopolttoaineiden haasteena on, ettei jätettä riitä lähellekään koko maailman autokannan energiatarpeen tyydyttämiseen. Vielä nykyisellä kysyntätasolla jäteraaka-aine riittää hyvin.

– Eivät sähköautojen koboltti, litium ja nikkelikään loputtomiin riitä, joten biopolttoaineiden tyrmääminen heti alkuunsa sillä, etteivät raaka-ainevarat riitä kaikkiin maailman autoihin, on hiukan hassua. Vety on tulossa kovaa, Tero Kallio toteaa.

Suomessa ei ole toistaiseksi yhtään vetytankkausasemaa, vaikka teknologiaa käyttäviä autoja on jo myynnissä. Vedyn on ennakoitu yleistyvän erityisesti raskaan liikenteen käyttövoimana vuosikymmenen loppuun mennessä.

Toistaiseksi polttokennoautojen suurimpana ongelmana ovat olleet korkeat tuotantokustannukset.

– Mutta jos tulevaisuudessa niiden kysyntä kasvaa, laskevat hinnatkin. Tärkeää on huomata, että jo nyt Suomessa syntyy vuosittain teollisuuden sivuvirtoina – joka nyt vain poltetaan energiaksi – niin paljon vetyä, että sillä tankkaisi vuoden ajot noin 15 000 polttokennoautoon, Kallio huomauttaa.

Mainos