Kokoomuksen Pertti Salolainen puhui tiistaina eduskunnan täysistunnossa perustuslain muuttamisen toisessa käsittelyssä. Keskiviikkona eduskunta äänestää perustuslain kiireellisestä muuttamisesta luottamuksellisen viestinnän suojan osalta.
– Me olemme vakavasti jäljessä verrokkimaista, 20 vuotta ainakin, ellei enemmän. Meidän viranomaisiltamme puuttuu työkalupakki, millä tavalla näitä asioita voitaisiin käsitellä ja selvittää tässä uudessa kyber‑ ja digitaalisessa maailmassa, joka tuo ihan omat, uudet haasteensa. Eli meidän viranomaisillamme ei ole mahdollisuutta seurata kansallisesti merkittävällä tavalla, mitä tässä asiassa tapahtuu, Pertti Salolainen sanoi.
Salolaisen mukaan terrorismi on tullut yllättävänkin arkipäiväiseksi. Kyberhyökkäykset voivat rampauttaa teollisuuslaitoksia, pankkijärjestelmiä ja muita instituutioita. Sotilastiedustelulaki mahdollistaisi hänen mukaansa myös lähialueemme tiedustelun ”ihan toisella tavalla kuin tähän asti on ollut asianlaita”.
– Meillähän ei ole ollut kunnollista mahdollisuutta tehdä ulkomaista tiedustelua, mitä nyt sotilasasiamiehet ja vastaavat ja diplomatia ovat voineet tehdä. Me olemme yksinkertaisesti olleet liian riippuvaisia ulkomaista, Salolainen kuvaili.
– Satun tämän hyvin läheisesti tietämään erään tehtäväni johdosta, jossa pääsin seuraamaan, millä tavalla ulkomaiden kanssa hoidetaan tiedusteluasioita. Se on ”give and take”: jos sinulla ei ole mitään antaa, et myöskään mitään saa, se on vuorovaikutusta. Nyt meidän viranomaisemme saavat sellaista tavaraa käyttöönsä, jolla on markkinointiarvoa ja jota voidaan käyttää tällaisissa tilanteissa – meidän hyväksemme.
Kansanedustajan mukaan oli aika järkyttävä kokemus saada MTV:n uutisista tieto Suomen ulkoministeriön pitkäaikaisesta vakoilusta ”ja tämä tieto tuli Ruotsin tiedustelun kautta meille”.
– Tämä on vain eräs osoitus siitä, minkälaisia tilanteita on, joissa meidän keskeisiä viranomaisiamme, ministeriöitämme ja nyt tässä tapauksessa ulkoministeriötämme pystyttiin vakoilemaan ilman, että me tiesimme, ennen kuin ystävällismielinen valtio meille sen kertoi.
– Entä sitten ne vammat, joita voidaan aiheuttaa meidän sähköjärjestelmillemme ja digitaalisille järjestelmillemme? Jos tammikuussa saadaan meidän kansallinen sähköjärjestelmämme sekaisin — pakkasta olisi vaikka ‑20 astetta — niin me voimme ymmärtää, minkälaisia seuraamuksia siitä on, ja se on mahdollista. Ulkomaiset tiedustelujärjestöt rampauttivat Iranin ydinjärjestelmän, ja tämä on osoitus siitä, minkälaisiin saavutuksiin päästään, kun käytetään näitä nykyaikaisia menetelmiä.
Pertti Salolaisen mukaan ”viivästymisellä vuoteen 2020 tai vieläkin pitemmälle ei voiteta mitään. Nämä lait tulevat joka tapauksessa. Se olisi parempi, että ne hoidetaan kiireellisesti, jotta me annamme sen työkalupakin meidän viranomaistemme käsiin”.
Kokoomuksen Wille Rydman katsoi niin ikään, ettei ole kestävä tilanne olla lainsäädännöllisessä tilanteessa, ”jossa olemme enemmän tai vähemmän riippuvaisia ulkomaisten tiedustelupalveluiden hyväntahtoisuudesta”.
– On korkea aika saada oma lainsäädäntömme vastaamaan niitä tarpeita, joita muuttunut kansainvälispoliittinen ympäristö ja tiedustelullinen ympäristö edellyttävät. Tästä syystä pidän erittäin kannatettavana sitä, että tämä perustuslain muutos saataisiin säädetyksi kiireellisessä järjestyksessä, Wille Rydman totesi.