Eduskunnan tiistai-istuntoa hallitsi keskustelu koronatoimiin kuuluvien ravintolarajoitusten välttämättömyydestä ja ”oikeasuhtaisuudesta”. Istuntosaliin tullut esitys tuo jälkijättöisesti 14 maakuntaan ja Kittilään sulun 18. huhtikuuta asti.
Monien muiden kansanedustajien tavoin kokoomuksen Timo Heinonen ihmetteli pääministeri Sanna Marinin (sd.) toteamusta, ettei THL pysty antamaan maakuntatasoa pienempää kuntakohtaista arviointia riskeistä.
– Monelle suomalaiselle yrittäjälle tämä sulkupäätös on taloudellinen katastrofi. Yrittäjä Jarkko Kuusisto, Kittilän yrittäjien aktiiveja, toi näitä huolia esille jo aikoja sitten ja vetosi, että tehkää ratkaisuja, että esimerkiksi näitä rinneravintoloiden terassialueita voitaisiin käyttää. Tähän ei löytynyt hallitukselta ymmärrystä, Timo Heinonen sanoi.
– Lapissa on eri lailla kuin on ollut muissa kunnissa, joissa koronaa ei käytännössä ole välttämättä ollut yhden yhtä tartuntaa. Onko tämä mielivaltaista, pitää kysyä, hän ihmetteli.
Heinonen huomautti sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohen kiitelleen vuolaasti keskustan puheenjohtajaa ministeri Annika Saarikkoa ja ministeri Mika Lintilää Lapin ratkaisusta, jossa kunnat otettiin pois sulun piiristä.
– Kittilä jäi sulun piiriin, mutta se ei ollutkaan puheenjohtaja Lohen mukaan politiikkaa vaan virkalääkäreiden ratkaisu. Olemme, arvoisa puhemies, palanneet Veikko Vennamon aikaan: hyvät teot ovat puoluetovereiden aikaansaannoksia ja huonot päätökset virkamiesten tekemiä, Timo Heinonen heitti.
SDP:n Aki Lindén huusi väliin, että ”310 kunnan maassa ei voi ihan kuntarajojen mukaan vetää”.
Keskustan Pekka Aittakumpu totesi olleensa ennen pääsiäistä yhteydessä Kuusamoon ja saaneensa sieltä arvion.
– Siellä tuo pääsiäisen kiinniolo tietää arviolta 10—15 yrityksen konkurssia. Vastaava hankala tilanne on muuallakin, ja jokainen päivä, jonka ravintola joutuu olemaan kiinni, on kova taloudellinen isku niin yrittäjälle kuin hänen perheelleen ja hänen työntekijöidensä perheille, Pekka Aittakumpu sanoi.
Kokoomuksen Pia Kauman mukaan eduskunnan talousvaliokunnassa eniten ihmetystä on herättänyt se, että vain Lapin maakuntaa on tarkasteltu rajoitusten osalta hienojakoisemmin.
SDP:n Aki Lindén perusteli, että pandemian aikana on erittäin haastavaa tehdä kuntakohtainen rajoitus.
– Pandemia tarkoittaa maailmanlaajuista epidemiaa, ja se ei ole mikään yhden kunnan salmonellaepidemia, Aki Lindén sanoi.
– Minusta nyt on hyvä, että on aloitettu Lapin osalta tämä, koska kuitenkin Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon välillä on melkoiset erot. Lapin pinta-ala on 100 000 neliökilometriä ja asukastiheys alle kaksi. Pohjois-Savon pinta-ala on 20 000 neliökilometriä, asukastiheys 15 asukasta per neliökilometri, ja Pohjois-Pohjanmaan pinta-ala 37 000 neliökilometriä ja asukastiheys 12 asukasta per neliökilometri. Tässä on olennainen ero.
Kokoomuksen Janne Sankelon mukaan useat talousvaliokunnan jäsenet totesivat aiemmassa käsittelyssä täysistunnolle, ettei maakunnallisella käsittelyllä tarkoiteta Lappia eikä kyseessä ole mikään ”Lappi-pykälä”. Toisin kuitenkin kävi.
Työministeri Tuula Haataisen (sd.) mukaan ”ei tätä lakia ja tätä asetusta huvikseen ole tehty”.
– Lappi on valittu siksi, että talousvaliokunta edellytti, piti välttämättömänä määrittelyä niiden maakuntien osalta, joissa maakunnan ominaispiirteet, esimerkiksi pitkät etäisyydet ja alhainen väestötiheys, tekevät ilmeiseksi sen, ettei maakunnan alueella esiintyvä tartuntaryväs leviä helposti, Tuula Haatainen sanoi.
– Näin ollen, kun tämä talousvaliokunnan lausunto tuli ja laki hyväksyttiin, käytiin läpi Suomen maata, ja Lappi erottautuu siellä ihan selvästi: valtava alue, pitkät välimatkat ja asukastiheys kaksi. Eli se oli selkeästi nostettavissa siellä alueeksi, johon tehdään tarkempi tarkastelu. THL:stä emme sitä saaneet.