– Lähes päivälleen sata vuotta sitten, torstaina 6.12.1917, eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen. Itsenäisyys näytti niin epävarmalta, että seuraavan päivän sanomalehdissä tapahtuneesta oli vain pieniä otsikoita ja korkeintaan kahden palstan lyhyitä uutisia, Maria Lohela sanoi itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaistunnossa eduskunnassa tiistaina.
Hän jatkoi, että lähes yhtä suurella kirjoitettiin eräästä sattumasta, joka oli tapahtunut samana päivänä Toijalassa.
– Tuohon aikaan moni köyhän perheen lapsi joutui jättämään koulunsa kesken, koska vanhemmilla ei ollut varaa hankkia lapsilleen kouluvaatteita. Niinpä kunta järjesti vaatekeräyksiä. Kuntalaisten antamat vaatteet paketoitiin lahjoiksi, jotka joulun alla jaettiin köyhimmille oppilaille koulun kuusijuhlassa. Nyt oli kuitenkin käynyt niin, että vaatteita ei oltu tuotu keräykseen juuri lainkaan. Joulupukin kontti oli jäänyt tyhjäksi, lapset olivat itkeneet pettymyksestä. Ehkä joku oppilaista ei enää voisi jatkaa koulunkäyntiään.
Lohelan mukaan kuva on liikuttava.
– Lapset kuusen ympärillä odottamassa lahjoja, joita ei tulekaan. Ei edes kuluneita, vanhoja vaatteita kiiltävissä papereissa. Tällainen oli suomalainen yhteiskunta sata vuotta sitten. Köyhyys katkaisi monen lapsen koulutien, jotkut joutuivat huutolaisiksi, moni eli hyväntekijöiden avun varassa. Kaikki oli sattumanvaraista.
– Vielä itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä kunnat järjestivät huutokauppoja, joissa huoltajia vailla olevia lapsia myytiin niille, jotka pienintä korvausta vastaan suostuivat järjestämään ylläpidon aina vuodeksi kerrallaan. Huutokauppoja pidettiin köyhäintaloilla, pienimmät lapset nostettiin pöydälle, suuremmat seisoivat korokkeella. Meklari piti vasemmalla kädellä olkapäästä kiinni, oikeassa kädessä heilutti nuijaa ja sanoi: ”Nyt on tarjolla ahkera, terve ja kuuliaisesti työnsä tekevä nuori mies. Seitsemän vuotta. Mitä tarjotaan?”
Lohela totesi, että me suomalaiset voimme olla ylpeitä, kuinka kauas olemme kulkeneet näistä köyhäintalojen huutokaupoista.
– Nykyisin lasten elämää aletaan varjella neuvoloissa jo ennen syntymää, pienet lapset hoidetaan yhteiskunnan tuella kotona tai päiväkodeissa ja vanhemmat lapset saavat peruskoulutuksen erittäin ammattitaitoisilta opettajilta. Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille ja suomalaisten lasten lapsuus on maailman kolmanneksi turvatuin. Kiitos kuuluu kodeille ja kouluille, ammattilaisille ja vapaaehtoisille, järjestöille ja koko yhteiskunnalle.
Lohela huomautti, että tässä ehjässä kuvassa on kuitenkin myös särönsä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin joka kymmenes suomalainen lapsiperhe on köyhä ja näissä perheissä asuu yli 120 000 lasta. Lapset itse näkevät köyhyyden jo silmillään.
– Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsia voidaan tukea, sen parempi yhteiskunnan kannalta. Neuvoloiden työ ratkaisee lopulta suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyydenkin.
Lohela kertoi, että Suomen itsenäisyyden 100. juhlavuoden kunniaksi eduskunta tekee juhlapäätöksen, jolla Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle lahjoitetaan 50 miljoonan euron arvosta valtion omistamia osakkeita.
– Säätiö käyttää lahjoitetun pääoman tuottoa edistääkseen Suomessa asuvien lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia, yhdenvertaisuutta ja hyvää tulevaisuutta.
Lohela myös kiitti veteraaneja maamme puolustamisesta, jälleenrakentajia maamme uudelleen rakentamisesta ja kaikkia muita itsenäisen Suomen puolesta työtä tehneitä, jotta saamme elää nyt näin hienossa maassa.