Eduskunnan vierailijatietojen tiedonsaantia koskevassa keskustelussa ei ole otettu huomioon sitä, että julkisuuslaki ja sen tiedonsaantioikeudet eivät koske kaikkea eduskunnan toimintaa. Eduskunnan valtiopäiviin liittyvää toimintaa sääntelee suoraan perustuslain 50. pykälä ja eduskunnan työjärjestys, kirjoittaa oikeustieteen tohtori Riitta Ollila Helsingin Sanomien mielipideosastolla.
Eduskunnan täysistunnot ovat julkisia, mutta valiokuntien kokoukset eivät ole julkisia. Valiokuntien mietinnöt, lausunnot ja pöytäkirjat liitteineen ovat julkisia. Näistä käy ilmi valiokunnan kuulemat asiantuntijat.
Puolueet ja eduskuntaryhmät jäävät julkisuuslain soveltamisen ulkopuolelle.
-Niiden toiminta on vapaaehtoista kansalaistoimintaa, joka ei kuulu julkisuuslain piiriin. Myöskään yksittäisten kansanedustajien toiminta ja viestit eivät ole sellaisia asiakirjoja, joita voisi julkisuuslain perusteella saada tiedoksi, Ollila kirjoittaa.
Täysistunnon lehtereillä, valiokunnissa kuultavina ja yksittäisten kansanedustajien vieraina käyvät henkilöt ovat niitä, joiden vierailu- ja kulunvalvontatietoja käsitellään. Nämä vierailut liittyvät sisällöllisesti eduskunnan perustuslain 50. pykälän alaiseen toimintaan.
-Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi, etteivät kansanedustajien vieraita koskevat tiedot ole julkisia, vaan kansanedustajat voivat ne halutessaan julkistaa, Ollila kirjoittaa.
Vierailijatietojen luovuttaminen ei kohdituisi lobbareihin
Oikeustieteen tohtorin mukaan käytännössä vierailijarekisterin tietojen julkaiseminen voisi tuoda uutta tietoa täysistuntojen lehterillä kävijöistä ja muissa tilaisuuksissa kuin valiokunnissa vierailevista.
-Kun korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kansanedustajien ja eduskuntaryhmien vieraat jäävät joka tapauksessa julkisuuslain soveltamisen ulkopuolelle, näistä ei voitaisi luovuttaa rekisteritietoja. Yleinen vierailijatietojen luovuttaminen ei kohdistuisi lobbareihin silloin, kun he ovat yksittäisen kansanedustajan tai eduskuntaryhmän vieraina, Ollila toteaa.
Jos eduskunnan vierailijarekistereistä luovutetaan tietoja, luovutuksensaajalla pitää henkilötietolain mukaan olla oikeus käsitellä ja tallentaa luovutettavia tietoja. Journalistinen tarkoitus voisi Ollilan mukaan olla hyväksyttävä peruste käsitellä luovutettavia tietoja.
Rekisteritietojen julkaiseminen sellaisenaan ei kuitenkaan vastaa Ollilan mukaan korkeimman hallinto-oikeuden ja EU-tuomioistuimen mukaan journalistista tarkoitusta.
-Vierailijalistojen henkilötietojen julkaiseminen sellaisenaan verkossa olisi journalistisen tarkoituksen väärinkäyttöä, Ollila toteaa.