Oikeusministeri ei halua koventaa rattijuoppojen tuomioita

Oikeusministerin mukaan "rangaistusten ankaroittamisella (ei) ole tutkimusten mukaan pitkäaikaista vaikutusta rikosten määrään".

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) on vastannut Saara Karhun (sd.) eduskuntakyselyyn liikennejuopumusten rangaistuksista. Karhu halusi törkeään rattijuopumukseen toistamiseen syyllistyneen tuomittavan nykyistä herkemmin menettämään ajoneuvonsa valtiolle.

Henrikssonin mukaan jo nyt ”voidaan tuomita valtiolle rikoksen kohteena ollut esine, jos se on tarpeen uusien rikosten ehkäisemiseksi ja esine on erityisen sovelias rikolliseen käyttöön tai uusien rikosten kohteeksi”.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätösten mukaan rattijuopumusten määrän ja esiintymistiheyden perusteella arvioidaan, tulisiko vastaaja todennäköisesti uusimaan rikoksensa. ”Toisaalta merkitystä on kohtuusnäkökohdilla, kuten onko auto erityisen arvokas ja onko se tarpeen esimerkiksi julkisten kulkuvälineiden puuttumisen taikka rattijuopon henkilökohtaisten olosuhteiden tai hänen perheensä tarpeiden vuoksi”, ministeri vastaa.

”Rangaistusten ankaruus on vain yksi tekijä rikosten ennaltaehkäisyssä eikä rangaistusten ankaroittamisella ole tutkimusten mukaan pitkäaikaista vaikutusta rikosten määrään. Suuri merkitys on valvonnan määrällä ja sen myötä kiinnijäämisriskillä”, oikeusministeri toteaa vastauksessaan.

”Rattijuopumuksen ja erityisesti sen uusimisen ehkäisyyn on etsittävä myös uusia, nykyistä vaikuttavampia keinoja. Tällainen on varhainen puuttuminen alkoholiongelmiin terveydenhuollon keinoin sekä alkolukon nykyistä laajempi käyttö. Rattijuopumusrikoksissa sekä pitkän ajan että aivan viime vuosien kehitys on ollut suotuisaa; esimerkiksi viime vuonna 2012 poliisin tietoon tuli 11 prosenttia vähemmän rattijuopumusrikoksia kuin edellisenä vuonna”, hän jatkaa.

Mainos