Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on antanut ratkaisunsa ministeriöiden toimista korona-epidemiassa tarvittavien suojainvarusteiden hankinnassa ja varastoinnissa.
– Suojainvarusteiden hankinnan ja varastoinnin osalta voidaan todeta olevan ilmeistä, ettei valmius ollut riittävää uudenlaisessa COVID-19-tilanteessa, oikeuskansleri Tuomas Pöysti toteaa ratkaisussaan.
Pöystin mukaan huoltovarmuuden organisointia, tavoitteellisuutta, tuloksellisuutta ja läpinäkyvyyttä pitäisi edelleen parantaa ja vastuita ja päätöksentekoa selkeyttää, kuten Huoltovarmuusneuvosto on todennut raportissaan.
– Riittävän nopea päätöksenteko poikkeusoloissa on erittäin tärkeää, ja sen vuoksi vastuut ja päätöksentekomekanismit tulisi olla suunniteltuna jo mahdollisimman hyvin ennalta, Pöysti painottaa.
Oikeuskansleri huomauttaa, että monimuotoisten ja nopeasti kehittyvien häiriötilanteiden hallinta edellyttää oikea-aikaista ja joustavaa reagointia.
– Jälkeenpäin arvioituna Suomen kansallinen pandemiasuunnitelma saattoi olla liiaksikin laadittu tunnettuihin influenssariskeihin nojautuen. Koronaviruksen aiheuttama epidemia poikkeisi suunnittelussa käytetyistä ja esimerkiksi suojavarusteiden tarve oli varautumisen tasoa suurempi. Lisäksi kansainvälisten suojavälinemarkkinoiden häiriöt aiheuttivat vaikeuksia huolehtia täydennysten saa-misesta, Pöysti toteaa.
Sosiaali- ja terveysministeriössä vastuunjako epäselvä
Valtioneuvoston päätöksessä vastuu suojainvarusteiden varastoinnista on osoitettu sosiaali- ja terveysministeriölle ja vastuu huoltovarmuustoimenpiteiden kehittämisestä ja yhteensovittamisesta on osoitettu työ- ja elinkeinoministeriölle.
Pöysti huomauttaa, että päätöksen mukaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista johtaa, valvoo ja sovittaa yhteen kuitenkin valtioneuvosto sekä kukin toimivaltainen ministeriö hallinnonalallaan.
– Saadun selvityksen perusteella ministeriöiden välinen yhteistyö ei ole aluksi toiminut asiassa tehokkaasti, eikä sosiaali- ja terveysministeriön sisäinen vastuunjako ole ollut riittävän selkeä. Pandemian kaltaiseen suuria ihmisjoukkoja koskevaan häiriötilanteeseen ei ollut osattu varautua.
Pöystin mukaan tilanne on kuitenkin ajan myötä parantunut sekä yhteistyön että sisäisen vastuunjaon osalta.
Oikeuskanslerin mukaan sosiaali- ja terveysministeriössä on aiheuttanut jonkin verran epäselvyyttä ministeriön organisaatio ja ministereiden välinen työnjako.
Nykytilanteessa esimerkiksi varautumisen ja sen edellyttämän materiaalisen valmiuden sekä tilannekuvan muodostamisen johtaminen kuuluu toiselle ja tartuntatautilaki ja sen mukaiset toimenpiteet toiselle ministerille.
Pöystin mukaan vastaisen varalle sosiaali- ja terveysministeriössä on tarvetta käydä lävitse tehtäväjako ja yhteensovittavan johtamisen menettelyt niin, että nopeasti kehittyvien kriisien johtamis- ja valmisteluvastuut ovat riittävän konkreettisella tasolla selkeät ja koronapandemian kokomukset ja siinä ilmenneet kehittämistarpeet otetaan huomioon.
Huoltovarmuuskeskuksen toimintakyky olisi pitänyt varmistaa
Työ- ja elinkeinoministeriö sai Huoltovarmuuskeskukselta selvityksen 9.4.2020 julkisuudessa esillä olleista suojavälinehankinnoista.
Huoltovarmuuskeskus ilmoitti 16.4.2020, ettei sillä ole edellytyksiä hankkia virustestauksessa tarvittavia testauskittejäja reagensseja. Huoltovarmuuskeskus ei muutoin ilmoittanut kuin 22.4.2020 vaikeuksistaan toteuttaa tukipyyntöjä ja operatiivisen kyvykkyytensä rajoituksista, ja tämä vahvistettiin 27.4.2020.
Oikeuskanslerin mukaan tavanomaista selvästi suuremmaksi kasvaneiden tukipyyntöjen vuoksi sosiaali-ja terveysministeriön olisi pyyntöjä esittäessään ollut perusteltua pyrkiä aktiivisemmin varmistamaan Huoltovarmuuskeskuksen toimintakyky.
– Hallinnon asianmukaiseen, objektiiviseen ja puolueettomaan toimintaan kuuluu kuitenkin myös se, että mahdolliset riskit ja ongelmat täytäntöönpanossa tuodaan aktiivisesti esille ja ohjaavalla ministeriöllä on lähtökohtaisesti ohjaus-ja valvontavelvoitteestaan huolimatta oikeus luottaa siihen, että näin myös tapahtuu, Pöysti lisää.