Oikeuskansleri Tuomas Pöysti huomauttaa Uutissuomalaisessa, että Suomessa on perinteisesti luotettu, että virkamies hoitaa tehtävänsä ilman korruptiota. Valvontaa on vähän, julkisessa hallinnossa sitä on jopa vähennetty.
Pöystin mielestä valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen ja Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion rikostapaukset ovat horjuttaneet kansalaisten luottamusta oikeuslaitokseen ja poliisiin.
– Ilman muuta näin on tapahtunut. Tällaiset ovat suomalaisen oikeusvaltion potentiaalisia riskikohtia, hän sanoo.
– Aarnion tapaus osoittaa selvästi kuinka vaarallista on, kun valvontaa lähdetään ohentamaan. Aarnion tapauksessa poliisin johdossa ajateltiin alkuvaiheessa, että kun tulee tuloksia, niin voidaan olla suoraviivaisempia ja oikaista byrokratiaa. Samalla luotiin tilaisuus sille, mitä tapahtui. Poliisin sisäinen laillisuusvalvonta on erittäin tärkeää. Sama pätee syyttäjälaitokseen, Pöysti toteaa.
Kasvaneesta korruption riskistä Pöysti ottaa esimerkiksi myös parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevat tiedustelulait. Hänen mukaansa Suojelupoliisille tulossa olevat uudet tiedusteluvaltuudet edellyttävät sekä kattavaa laillisuusvalvontaa että parlamentaarista valvontaa. Näiden on myös toimittava toisistaan erillään.
– On tärkeää, että tiedusteluvaltuutetulla on riittävät asiantuntijaresurssit, Pöysti toteaa Uutissuomalaisessa.
Hän korostaa myös tietosuojavaltuutetun ja -valvonnan roolia. Uusi lainsäädäntö lisää merkittävästi valtuutetun tehtäviä.