Petteri Orpon haastattelu on tehty kuntavaalien jälkeen, ennen Orpon sairauslomaa.
Takana on yksi ehkä erikoisin vaalitaistelu. Kokoomuksen matka viime syksystä tähän päivään oli vivahteikas. Palataan siihen myöhemmin.
Nyt kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo istuu vaalien jälkeen puoluetoimistolla itsevarmana, energisenä ja kiireisenä, koska eduskunta on Nykypäivän mennessä painoon vielä ruotimassa muun muassa sote-uudistusta.
– Viime syksynä taisi Rinteen Anttikin soitella, että miten jakselen, Orpo avaa hieman niitä ahtaampia hetkiä, joista ei ole kovin pitkä aika.
Viime syksy on henkisesti kuitenkin kaukana. Petteri Orpo vastailee nyt kysymyksiin pääministeriydestä, ei siitä, aikooko hän peräti luopua valtakunnanpolitiikasta. Turun pormestariksikin häntä oltiin spekulaatioissa junailemassa.
– Pääministeriys on erittäin vaativa ja vaikea tehtävä. Se on isänmaan kannalta äärettömän tärkeä ja sellainen tehtävä, joka kiinnostaa, kokoomuksen puheenjohtaja vastaa.
Orpo täsmentää, että hän johtaa nyt puoluetta, joka alkaa valmistautua seuraaviin eduskuntavaaleihin. Kokoomuksen puheenjohtajan vastauksista ei siis voi tehdä sen enempää johtopäätöksiä, eikä hän halua antaa rivien välisiä viestejä. Kokenut poliitikko tietää, että politiikassa sydänkesä voi muuttua yhdessä päivässä rospuuttokeliksi.
Seuraavaan puoluekokoukseen on vielä matkaa. Orpo korostaa, että hän on kaksivuotisen puheenjohtajakauden puolivälissä. Mitä kauden jälkeen tapahtuu, sitä kokoomusjohtaja ei halua avata. Odotuksiakin kovempi vaalitulos näkyy vastauksessa kysymykseen jatkohaluista.
– Haluan työrauhan. Kokoomus tavoittelee suurimman puolueen paikkaa seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Nyt tulkitaan, että jatkosi kokoomuksen puheenjohtajana vuoden 2022 jälkeen ja pääministeriehdokkuus on sinun omasta päätöksestäsi kiinni…
– Se on hyvin tulkittu, Orpo päättää ja hymyilee perään.
Synkkä syksy
Viime syksynä kokoomus taisteli suosittua pääministeriä ja koronaa vastaan. Kansa ei halunnut altistua opposition politiikalle vaan tuki koronakriisiä hoitanutta hallitusta. Kannatusmittaukset eivät hivelleet, mutta taustalla puolue teetti tutkimuksia kokoomuksen kannatuspotentiaalista, mikä vuodettiin julkisuuteen.
Tammikuussa Helsingin Sanomat uutisoi näyttävästi, että kokoomuksella on merkittävää rajapintaa myös perussuomalaisiin, ja se ohjaa kokoomuksen politiikkaa. Sosiaalisessa mediassa alkoi poliittisen eliitin keskustelu kokoomuksen sisäisistä paineista. Vuodosta on kaksi teoriaa. Yhden mukaan tutkimus vuodettiin, jotta kokoomuksen suuntaa muutettaisiin PS:n kaltaiseksi. Toisen teorian mukaan tutkimus vuodettiin, jotta voitaisiin varoittaa kokoomusta ajautumasta PS:n linjoille äänten kalastelun takia. Lopputuloksena oli, että media tulkitsi kokoomuksen oireilevan.
Petteri Orpo ei halua arvioida vuodon motiiveja, mutta käyty keskustelu jurppi.
– Ärsytti, että se vuodettiin väärin. Mehän kartoitimme äänestäjäpotentiaaleja. Havaittiin, että maltillisen oikeiston kentälle työntyy kilpailijoita. Lopputulema oli se, että suurin potentiaali on siellä, missä kokoomus on. Päätettiin kirkastaa viestiä.
Kuntavaaleissa kokoomus pääsikin puhumaan taloudesta: velasta ja veroista, joihin myös sytykkeen antoi SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin.
Rajapintakeskustelun lisäksi epätyypilliseen vaalikamppailuun kuuluivat näkyvät sisäiset irtiotot Helsingin pormestarivaalissa ja vaikea EU-tukipaketti. Kaiken tämän jälkeen kokoomus oli vaalien selvä ykkönen. Yksi opetus on Orpon mukaan se, että kuohuja nousee ja laskee ja kansa ei aina seuraa Twitter-kuplan tunteenpurkauksia vaan sitä kiinnostavat aidot asiat.
– Se että tulimme selvänä voittajana, kertoo puolueen vahvuudesta, koska joku muu olisi voinut uupua matkalla. Kokoomus jatkoi suunniteltua etenemistään. Loimme strategian ja se toimeenpantiin, Orpo sanoo.
Saa olla oikealla
Strategian yksi erittäin näkyvä osa on itsensä määrittely. Vaaleissa kokoomus puhui avoimesti oikeistosta tai maltillisesta oikeistosta. Aiemmin, Jyrki Kataisen aikana, oli käytössä termi keskustaoikeistolaisuuus, joka on nyt väistymässä.
– Maltillinen oikeistolaisuus on minua. Sydän on oikealla, Orpo vahvistaa.
Keskustaoikeistolaisuudessa on pitkät perinteet. Termi oli käytössä jo Ilkka Suomisen aikana ja Kataisen kaudella se lanseerattiin uudelleen. Nähtiin, että kokoomuksen lisäelintila löytyy menemällä hiukan vasemmalle, kun oikeistossa ei ollut kilpailua. Tilanne on muuttunut, kun PS on osin retorisesti tullut kokoomuksen tontille puhuessaan menokurista ja käteen jäävän tulon merkityksestä. Liike Nyt iskee puolestaan kokoomuksen ihan kantaan.
Orpon mukaan myös hyvinvointiyhteiskunnan natiseminen tuo maltilliselle oikeistolle tilaa.
– Keskustaoikeistolaisuudessa korostui hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen. Nyt on kysymys hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisesta, ja kriittinen asia tällä hetkellä on se, että hyvinvointi syntyy vain työstä ja yrittämisestä.
Hyvinvointiyhteiskunnan parhaat hedelmät on tehty markkinatalouden avulla, Orpo linjaa.
Kokoomus aikoo siis jatkossa olla yhä selvemmin vasemmistovetoisen hallituksen ykkösvaihtoehto.
– Kaikki asiat eivät ratkea julkista sektoria kasvattamalla, vaan täytyy olla tilaa myös työlle ja yrittäjyydelle, Orpo luonnehtii oikeiston ja vasemmiston eroa.
Kokoomuksen puheenjohtaja näkee, että kunnallisvaalit oli eräänlainen käännekohta. Kokoomus oppi vaikeuksien kautta jättämään taakseen hallituskauden varjot, jotka asettivat katon kannatukselle. Orpo analysoi, että tapahtui kaksi asiaa yhtä aikaa: maltillinen oikeistolaisuus päästettiin ensi kertaa vapaaksi ja pääministeri Sanna Marin asemoitui edeltäjästään, Antti Rinteestä, vasemmalle.
– On sanottu, että uuden puoluejaon myötä on vain keskisuuria puolueita. Olemalla vastavoima vasemmistolaiselle politiikalle ja porvarikentän ykkönen, kokoomus voi kasvaa oikeasti suureksi, Orpo uskoo.