Emeritusprofessori Matti Pietikäinen toteaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa, että läpimurroista huolimatta olemme vielä hyvin kaukana ihmisälyä muistuttavasta tekoälystä.
Marraskuussa julkistettu Open AI:n luoma Chat GPT -ohjelma on saanut monet pohtimaan tekoälyn mahdollisuuksia. Chat GPT:n kanssa voi keskustella ja ohjelmalle voi antaa komentoja tehdä erilaisia tekstejä tai ratkaista tehtäviä. Tulokset ovat vaihtelevia.
Professori Pietikäisen mukaan Chat GPT:lle voi olla monenlaisia sovelluksia ihmisen ja koneen vuorovaikutuksessa ja opetuksessa. Kaikista tehtävistä se ei kuitenkaan selviä.
Läpimurto tekoälyssä ovat syväoppivien neuroverkkojen ansiota, kun käytettävissä oleva opetusdata on kasvanut prosessorien kehittyessä ja oppimisalgoritmien parantuessa.
Pietikäinen kuitenkin muistuttaa, että neuroverkoissa voi olla satoja kerroksia ja niiden opettamiseen tarvitaan huomattava määrä energiaa sekä lähes loputon määrä laskutoimituksia.
Ihmisen aivoissa työskentelee noin 86 miljardia neuronia, jotka käsittelevät saamaansa tietoa eri aisteista ja muistista. Ihmisaivot kuluttavat energiaa vain 25 wattia.
– Olemme hyvin kaukana oikeasta ihmisälyä muistuttavasta tekoälystä, joka pystyy käsittelemään useita tehtäviä samanaikaisesti ja käyttämään päättelyssään sekä neuroverkkojen tuottamaa dataohjattua tietoa että symbolista tietoa.
Pietikäisen mukaan koneen pitäisi pystyä oppimaan jatkuvasti ja olla unohtamatta aiemman oppimaansa.
Jos tekoälystä tulisi ihmisaivojen kaltainen, ”tarvitaan uudenlaisia lähestymistapoja, ihmisaivoja enemmän muistuttavia neuroverkkoja sekä symbolisen ja dataohjatun tekoälyn yhdistämistä”.