Hallitus päätti torstaina julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017−2020. Siihen sisältyvät muun muassa valtiontalouden kehyspäätös ja kuntatalouden menorajoite. Suunnitelma toimii samalla Suomen vakausohjelmana, joka toimitetaan EU:n komissiolle.
Suunnitelmassa arvioidaan julkisen talouden rahoitusaseman paranevan vähitellen matalasuhdanteen väistyessä ja hallituksen vakauttaessa toimillaan julkista taloutta. Odotetun talouskasvun ei kuitenkaan uskota riittävän rahoittamaan pitkällä aikavälillä julkisen talouden nykyisiä rakenteita sekä lainsäädännön kansalaisille takaamia etuuksia ja julkisia palveluja.
Suunnitelman mukaan talouspolitiikassa täytyykin löytää tasapaino kotimaisen kysynnän tukemiseksi yli taantuman, julkisen talouden velkaantumisen taittamiseksi keskipitkällä aikavälillä sekä talouden kasvun edellytysten kohentamiseksi ja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä.
Hallituksen julkista taloutta välittömästi vahvistava sopeutuskokonaisuus koostuu julkisten menojen kasvua hillitsevistä toimista ja menojen uudelleenkohdennuksista. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta noin 4 miljardilla eurolla vuoteen 2019 mennessä.
Keskipitkällä aikavälillä hallitus tavoittelee uutta kasvua ja työllisyyttä, jonka ansiosta julkisen talouden rahoitusasema kohenisi 1–1,5 miljardilla eurolla. Työllisyyden ja talouden kasvun edellytyksiä hallitus pyrkii vahvistamaan verotuksen keinoin sekä talouden kilpailukykyä ja tuottavuuden kasvua tukevin toimin. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat maltilliset palkkaratkaisut, vientiteollisuusvetoisen mallin käyttöönotto palkanmuodostuksessa ja paikallista sopimista lisäävät uudistukset työmarkkinoilla.
Pidemmällä aikavälillä julkisten menojen kasvua pyritään näin hidastamaan noin 4 miljardilla eurolla. Kustannuksia karsitaan muun muassa vähentämällä kuntien lakisääteisiä tehtäviä, hyödyntämällä digitalisaatiota ja toteuttamalla sote- ja aluehallintouudistukset.
Lisäksi eduskunta on hyväksynyt edellisen hallituksen alulle paneman eläkeuudistuksen. Uudistus tulee voimaan ensi vuoden alusta ja vahvistaa julkisen taloutta pitkällä aikavälillä.
Viime syksyn kehyspäätökseen verrattuna budjettitalouden menot olisivat noin 0,3 miljardia euroa korkeammat vuonna 2017, mutta vain 50 miljoonaa korkeammat vuonna 2019. Kehyskauden 2017–2020 aikana hallinnonalojen menot alenisivat reaalisesti keskimäärin 0,7 prosenttia vuosittain, kun rakenteelliset muutokset on otettu huomioon.
Kehykseen kuuluvien menojen taso olisi ensi vuonna noin 44,4 miljardia euroa, mikä olisi hieman vähemmän kuin tällä vuodelle budjetoidut menot. Vuonna 2020 kehysmenojen taso alenisi hallitusohjelman mukaisten säästöpäätösten seurauksena 43,4 miljardiin euroon.
Julkisen velkasuhteen kasvu jatkuu
Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut yhtäjaksoisesti jo monta vuotta, eikä velkasuhteen kasvun merkittävää taittumista ei ole näköpiirissä. Julkisyhteisöjen bruttovelan BKT-osuudeksi ennustetaan 67,2 prosenttia vuonna 2020.
Julkisen talouden alijäämä ylitti EU:n perussopimuksen 3 prosentin viitearvon toissa vuonna, mutta viime vuonna alijäämä oli jälleen alle 3 prosenttia ja pysyy siellä valtiovarainministeriön ennusteen mukaan. Suomen julkinen talous olisi kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä, jos rahoitusasema olisi vuosikymmenen vaihteessa noin 2 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen.
Valtion- ja paikallishallinnon yhteenlasketun rahoitusaseman arvioidaan olevan reilu 5 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2020.
Julkisten menojen suhde BKT:hen on kasvanut viime vuosina erityisesti työttömyydestä aiheutuvien menojen takia, mutta taustalla on myös hidas BKT:n kasvu sekä ikäsidonnaisten menojen kasvu. Suunnitelman mukaan menoasteen kasvu kuitenkin taittuu sopeutustoimien ansiosta ja työttömyysmenojen kasvun hellittäessä.
Julkisen talouden suunnitelmassa ennustetaan Suomen talouden kasvavan vuosittain runsaan prosentin verran vuosina 2017−2020. Työttömyysasteen uskotaan laskevan 8,1 prosenttiin vuonna 2020.
Lue myös:
Hallitus päätti satojen miljoonien eurojen lisäsäästöistä ja uusista panostuksista