OAJ torjuu täysin esityksen oppivelvollisuuden pidentämisestä – räikeästi alibudjetoitu

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ torjuu täysin oppivelvollisuuden pidentämisen opetusministeri Krista Kiurun (sd.) esitysluonnoksen mukaisesti.

Suunnitellut toimet ja rahoitus eivät kohdistuisi ilman koulutuspaikkaa ja syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin, vaan suurin osa noin 14 miljoonan euron kuluista valahtaisi ilmaisiin oppimateriaaleihin lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.

OAJ esitti, että kaikkien peruskoulun päättävien oppivelvollisuutta pidennettäisiin siihen saakka, kunnes nuori pääsee lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen, kuitenkin enintään yhdellä vuodella. OAJ:n mallia pidettiin perustuslain vastaisena sillä perusteella, että velvoite kohdistuisi vain pieneen joukkoon eli niihin nuoriin, jotka eivät päässeet toiselle asteelle.

– Miksi tämä rikkoisi perustuslakia, jos hallitus on päättänyt muutoksesta rajata subjektiivinen päivähoito-oikeus vain niiltä lapsilta, jotka ovat kunnallisessa päivähoidossa? Lausunnolla olevan lakiluonnoksen mukaan lapsi kun saisi olla jatkossakin koko päivän yksityisessä päiväkodissa, vaikka vanhempi olisi kotona, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kysyy.

– Oikeus päivähoitoon voidaan hallituksen mukaan siis rajata todella pieneltä joukolta lapsia eli niiltä, jotka ovat kunnallisessa päivähoidossa ja vanhempi on kotona, mutta oppivelvollisuutta ei voida pidentää kaikkien nuorten osalta siihen saakka, kunnes nuori pääsee opiskelemaan, Luukkainen hämmästelee.

OAJ:n mielestä tiukassa taloustilanteessa ei ole tarpeellista ryhtyä jakamaan ilmaisia oppimateriaaleja varakkaidenkin perheiden lapsille, vaan kaikki liikenevä raha on kohdennettava heikoimmassa asemassa olevien nuorten ohjaamiseen opintojen pariin.

Poimintoja videosisällöistämme

Luukkaisen mielestä uudistus on ”räikeästi alibudjetoitu”.

– Todellisuudessa uudistuksen hintalappu on kymmeniä miljoonia euroja, mikä tullaan leikkaamaan muusta opetuksesta. Tämä taas lisäisi syrjäytymistä ja opintojen keskeyttämisiä. Lisäksi hallitus on jo päättänyt leikata 260 miljoonaa euroa toisen asteen koulutuksesta.

Esityksessä ei ole arvioitu myöskään sähköisen ylioppilaskokeen vaikutuksia. Esityksen logiikan mukaan yhteiskunnan on kustannettava myös tietokoneet ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Tämä kustannus on tuntuva, eikä tähän ole mitenkään varauduttu.

Oppimateriaalien hankinnan keskittäminen saa myös täystyrmäyksen.

– Tämä on täysin käsittämätöntä opettajien aliarvioimista ja romuttaisi ammatin profession, johon kuuluu oleellisesti, että opettaja saa itse valita käyttämänsä oppimateriaalin pedagogisin perustein, Luukkainen sanoo.

– Tarvitaan aikalisä ja asian valmistelu uudelleen aidosti yhteistyössä. Nyt valmistelussa ei noudatettu kehysriihen päätöstä valmistella esitys tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa, OAJ:n puheenjohtaja toteaa.

Mainos