Monella muualla alalla henkilöstömitoitus on jo laissa. Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ihmetteleekin, miksi koulutus on poikkeus. Esimerkiksi opinto-ohjaajien osalta mitoitus voitaisiin OAJ:n laskelmien mukaan toteuttaa jo hallitusohjelmassa luvatuilla rahoilla.
Suomalaisista 84 prosenttia on sitä mieltä, että laissa pitää määritellä, kuinka monta oppilasta tai opiskelijaa on yhtä opettajaa kohden. Tieto käy ilmi OAJ:n Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
– Nyt liki 10[nbsp]000 nuorta jokaisesta ikäluokasta jää ilman toisen asteen tutkintoa, ja yleisin syy koulutuksen keskeyttämiselle on väärä alavalinta. Tähän ongelmaan riittävän opinto-ohjauksen takaaminen mitoituksella olisi täsmäratkaisu, Luukkainen sanoo.
OAJ haluaa opettajia ja opinto-ohjaajia koskevat mitoitukset jokaiselle koulutusasteelle.
– Esimerkiksi hoitoalalla on jo käytössä rekisterit ja mitoitukset. Koulutuksesta nämä puuttuvat. Opettajana voi toimia kuka tahansa, ja yhden opettajan vastuulla voi olla kuinka monta lasta tahansa. Lakiin kirjattu mitoitus sopivasta opettajien ja opinto-ohjaajien suhdeluvusta varmistaisi, että oppilaat ovat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta asuinkunnasta, Luukkainen perustelee.
Opinto-ohjaajia lisää
OAJ ehdottaa, että yhdellä opinto-ohjaajalla voisi olla enintään 200 ohjattavaa.
– Jotta jokainen nuori saa valmiudet suorittaa toisen asteen tutkinnon, heidän pitää jo perusopetuksessa saada tarpeeksi tukea ja ohjausta. Nyt moni opo vastaa yli 300 oppilaan ohjauksesta. Silloin jokaisen henkilökohtainen huomioiminen jää haaveeksi, Luukkainen sanoo.
Jotta OAJ:n ehdottama opomitoitus toteutuisi, tarvittaisiin järjestön laskelmien mukaan sekä perusopetukseen että lukioon 190 uutta opoa, ammatilliseen koulutukseen noin 500.
Opinto-ohjaajien lisäystä voitaisiin OAJ:n mukaan kokeilla kohdentamalla hallitusohjelmassa koulutukseen luvattuja rahoja tähän tarkoitukseen. Ohjauksen vahvistaminen auttaisi hallitusta myös saavuttamaan oppivelvollisuuden laajentamiselle asettamansa tavoitteet.
– Emme vaadi uutta rahaa, vaan että hallitus käyttää lupaamansa rahat fiksusti. Ohjauksen lisääminen on viisasta myös kansantalouden kannalta. Jokainen pelkän peruskoulun varaan jäänyt maksaa yhteiskunnalle satoja tuhansia euroja muita enemmän, Luukkainen sanoo.
Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen Internetpaneelissa 30.12.2019–2.1.2020 välisenä aikana. Tutkimuksen kohderyhmä olivat Manner-Suomessa asuvat 25–60-vuotiaat. Vastaukset painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan väestöä edustavaksi. Kyselyyn vastasi 1[nbsp]214 suomalaista eli 21 prosenttia heistä, joille kysely lähetettiin.