Mark Galeotti näkee Venäjän toiminnan Krimillä opportunismin ilmentymänä.
– Kun Janukovitšin hallinto kaatui, (Vladimir) Putin huolestui Mustan meren laivaston kohtalosta Krimillä, jos Ukraina pitkällä tähtäimellä siirtyisi kohti länttä. Tietoisena Ukrainan hallinnon romahtamisesta Krimin haltuunotto vaikutti Putinista helpolta liikkeeltä, Galeotti toteaa.
Professori Galeottin mukaan Putinia vastaan ei ole muodostunut selkeää vastustusta tai vaihtoehtoista mallia, sillä liberaalit liikkeet ovat jakautuneet suhteessaan Krimin miehitykseen. Tämä tekee Venäjän sisäisestä tilanteesta tällä hetkellä vakaan, mutta helposti särkyvän.
Taloudelliselta kannalta Venäjän toiminta Krimillä vaikuttaa nyt jo keskivertovenäläisen arkipäivään. Hinnat nousevat palkkoja nopeammin ja inflaation odotetaan kohoavan yhdeksään prosenttiin vuoden 2014 loppuun mennessä.
Sanktioiden vuoksi monia ulkomailta tuotuja elintarvikkeita tai muita tuontitavaroita ei ole saatavilla tai niiden hinnat ovat hyvin korkeat. Venäjän talousministeri Anton Siluanovin mukaan maa on menettämässä 130 miljardia sanktioiden ja öljyn hinnan laskemisen vuoksi.
– Krimin haltuunotto oli taktisesti loistavaa työtä, mutta strategisesti katastrofaalinen. Putin saavutti tavoitteensa, mutta ei ottanut huomioon laajempia seurauksia.
Galeottin mukaan kansainvälisenä toimijana ”Venäjää ei pidetä nyt tehottomana vaan myrkyllisenä”. Maan päätaktiikka Itä-Ukrainassa, Syyriassa ja muualla ei ole hänen mukaansa ongelmien korjaaminen, vaan niiden luominen siinä toivossa, että ne jauhavat muut osapuolet alleen siihen asti kunnes ne hakeutuvat etsimään jonkinlaista sopimusta.