Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita peräänkuuluttaa avainministeriöiltä poliittista ohjausta, jotta Upseeriliiton ja puolustusministeriön Suomen Nato-jäsenyyteen liittyviin palkka- ja palvelussuhdeneuvotteluihin saataisiin ratkaisu.
Jo vuoden kestäneet neuvottelut ovat edelleen jumissa. Suomi lähettää lähivuosina runsaat sata sotilasta töihin Naton komentorakenteeseen. Tämän vuoden loppuun mennessä upseereita lähtee ulkomaille noin neljäkymmentä.
Upseeriliiton mukaan muutos vaatii myös palkkauksen ja työehtojen päivittämistä, jotta vältyttäisiin rekrytointiongelmilta kansainvälisten tehtävien kohdalla.
– Uskon, että ammattisotilaiden kiinnostus laskee, jos pakettia ei saada, everstiluutnantti Viita sanoo Verkkouutisille.
Hän tapaa tiistaina puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) asian tiimoilta.
Puolustusministeriötä neuvotteluissa edustava hallitusneuvos Jari Kajavirta kertoo neuvotteluiden jatkuvan.
– Viimeksi tänään (maanantaina) kävimme rakentavat neuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa Nato-komentorakenteen palkkauksista työnantajan tekemien uusien ehdotusten pohjalta, jotka koskivat työaika-asioita. Sovimme järjestöjen kanssa jatkavamme neuvotteluja, Kajavirta kertoo Verkkouutisille sähköpostitse.
– Joudumme yhteisesti hakemaan sellaista sopimusratkaisua, joka sopii sellaiseen työskentely-ympäristöön, joka Naton komentorakenne on.
Rahan allokointi
Eduskunnan puolustusvaliokunta otti Naton henkilöstöasiaan kantaa tuoreessa budjettilausunnossaan.
”Valiokunta toteaa, että Suomen Nato-jäsenyyden myötä ensimmäinen ja kiireellisin ratkaistava kysymys on Puolustusvoimien palkatun henkilökunnan palvelussuhteen perusteet Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävissä.”
”Valiokunta yhtyy puolustushallinnon asiantuntijoiden kuulemisessa esiin nostamaan näkökulmaan siitä, että palvelussuhteen ehtojen tulee olla kilpailukykyisiä osaavan henkilöstön saamiseksi kansainvälisiin tehtäviin.”
”Puolustusvoimien on vastuullisena työnantajana syytä pitää huolta henkilöstön jaksamisesta ja työehdoista tavalla, joka mahdollistaa osaavan ja motivoituneen henkilöstön saamisen myös uusiin Nato-tehtäviin.”
Ville Viidan mukaan puolustusvaliokunnan kantaa ei ole vielä tuotu esille neuvotteluissa. Hän aikoo kuitenkin nostaa sen pöydälle Upseeriliiton neuvottelijoiden kanssa.
– Mutta haluan keskustella asiasta ministerin kanssa ja tiedustella, miten hän näkee tämän. Ministerillä on hyvä yhteys valiokuntaan ja Puolustusvoimien komentajaan.
– Toivoisin, että Puolustusvoimat käsittelee valiokunnan kannan. Ne ovat vahvoja kirjauksia, kun eduskunnan keskeinen valiokunta näkee tilanteen näin, Viita sanoo.
Hänen mielestään palvelussuhdepuoli vaatii poliittista ohjausta.
– Palvelussuhteen paketista ei voi neuvotella. Paketti perustuu valtiovarainministeriön tekemään eräät ulkomaantyön palvelussuhteen ehdot -määräykseen vuodelta 2017. Tämä määräys on täysin muutettavissa. Mutta nyt on sanottu, että ei ole rahaa. Pitäisi miettiä, miten rahaa allokoidaan ja priorisoidaan poliittisen harkinnan jälkeen.
– Kilpailukyvystä puhuimme vuosi sitten – myös silloisen valiokunnan puheenjohtaja Antti Häkkäsen ja ministeriön kansliapäällikkö Esa Pulkkisen kanssa – kun yhteinen tavoite saada järkevät ulkomaan ehdot oli esillä. Nyt jostakin syystä Nato-tehtäviin komennettujen tehtävistä halutaan säästää.
Viita korostaa, että vuositasolla kustannusten lisäysten tarve perheen riittäväksi tukemiseksi on hyvin pieni, 9 000–50 000 euroa perheeltä.
”Tarvitaan parhaat upseerit”
Palvelussuhdepaketissa on kyse Nato-tehtävissä aloittavan sotilaan perheen tukemisesta ja kustannusten korvaamisesta ulkomailla. Sotilaat ovat joko diplomaattiin rinnastettavia lähetettyjä työntekijöitä tai tehtävään komennettuja.
– Liitto teki vuosi sitten sellaisen ratkaisun, että upseereiden palvelussuhdetta parannetaan. Meillä on lähetettyjä ja komennettuja sotilaita. Komennettujen ehtoja pitää parantaa siten, että ne olisivat lähestulkoon samat kuin lähetettyjen ehdot, Ville Viita toteaa.
Komennetut eivät saa lasten koulunkäyntiin, päivähoitoon tai puolison eläkkeisiin liittyviä korvauksia. Nyt paketista on jäämässä pois keskeisiä perheen tukemisen elementtejä.
Palkkauksessa on puolestaan kyse työnantajan tarjoamasta kokonaispalkkamallista.
– Me olemme puhuneet jo ennen Nato-jäsenyyden hakemista, että palkan pitää olla kilpailukyinen. Kokonaispalkkaus ei ole toimiva ratkaisu. Tässä kaikki Puolustusvoimien ammattijärjestöt ovat samaa mieltä. Jos Nato-tehtävissä ei saa korvauksia ylitöistä, päivystyksistä tai sotaharjoituksista, niin tehtävät eivät ole tavoiteltavia, Viita kertoo.
Euroopan muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi töitä on tällä hetkellä valtavasti.
– Jos upseeri lähtee ulkomaille ja palkka laskee, niin se ei ole motivoivaa. Kokonaispalkkamalli on meidän kannaltamme ikävä asia. Meillä on erilainen tilannekuva siitä, mitä työtä Natossa tehdään. Meidän Natossa olleet jäsenemme sanovat, että työhön liittyy paljon päivystämistä ja operatiivista työtä. Nato valmistautuu sotaan eli rakenteet ja työnkuva muuttuvat. Myös harjoitukset lisääntyvät, Viita toteaa.
Hän tähdentää, että esitetty palkkauksen ero kotimaahan verrattuna on merkittävästi huonompi. Lisäksi se ei ole yhdenvertainen, jos varsinkin Naton operatiivisissa tehtävissä toimivat sotilaat päivystävät ja tekevät harjoituksia.
– Tarvitsemme Nato-tehtäviin parhaimmat upseerit, jotka edustavat suomalaista osaamista, saavat kokemusta Natosta ja tuovat osaamisen Suomeen. Tämä on Suomelle strateginen kysymys – kuten kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) on sanonut. Kyky on luotava. Innostus ulkomaan tehtäviin on oltava hyvä.
Iso haaste
Suomella on kuusi vuotta aikaa täyttää Nato-tehtävät.
– Minä luulen, että tämä täytyy tehdä hieman nopeammassa aikataulussa, koska Naton rakenteisiin tarvitaan työntekijöitä, Viita sanoo.
Suomen lopulliset Nato-tehtävät eivät ole vielä tiedossa.
– Suomalaisten sotilaiden lopullinen määrä voi nousta jopa 200-300:aan, kun laskelmiin otetaan mukaan myös Naton joukkorakenteessa toimivat erilaiset esikunnat ja niihin liittyvät tehtävät.
– Tämä tulee olemaan haaste. Mistä saamme kasattua tarpeeksi henkilöstöä, Viita pohtii.
Hänen mukaansa tietynlaisen urasuunnittelun malli toisi kuitenkin helpotusta tilanteeseen.
– Jos saataisiin luotua urasuunnittelun malli, jonka avulla sotilas tietäisi, että 3–5 vuoden päästä olisi mahdollisuus lähteä kansainvälisiin tehtäviin, niin silloin elämäntilanteen voisi suunnitella hyvin. Komennuksen jälkeen sotilas myös tietäisi, että häntä odottavat Suomessa tietyt tehtävät.
– Tanskalaiset ja norjalaiset ovat kertoneet minulle, että tämä on se järkevä malli, koska heillä palvelussuhteen ehdot eivät olleet alussa kunnossa. Näin upseeri sitoutetaan sekä ulkomaankomennukseen että kotimaan tehtävään. Silloin saatu osaaminen voidaan hyödyntää Suomessa.
Viidan mukaan Pohjoismainen mallin mukaan Nato-tehtäviin haetaan lähtökohtaisesti vapaaehtoisuuden pohjalta.
– Uskon, että henkilöstösuunnittelulla ja urapoluilla rakenne saadaan toimivaksi. Nyt olemme vasta Nato-jäsenyyden alussa, mutta meidän kannattaa hakea oppia naapurimaista.
”Tarvitaan ratkaisu”
Henkilöstövajeen korjaamiseksi ja työssä jaksamisen varmistamiseksi Upseeriliitto on pitänyt esillä henkilöstöohjelmaa.
– Puolustusselonteon yhteydessä toimiva parlamentaarinen ryhmä olisi hyvä paikka käsitellä henkilöstön tilannetta. Tarvitsemme konkretiaa eikä sananhelinää ”työkykyjohtamisesta”, Ville Viita linjaa.
Yhtenä uhkakuvana on se, että palkkaukseen ja työehtoihin liittyvien ongelmien takia Naton komentorakenteisiin ei saada lähetettyä tarvittavaa määrä upseereita.
– Kyllä sekin on mahdollista, mutta minä en pidä sitä kovin todennäköisenä. Tähän täytyy löytyä ratkaisu. Suomen pitää täyttää annetut tavoitteet. Meidän jäsenkyselymme perusteella kaikki näyttävät tukevan liiton linjaa täysin. Palvelussuhteen ehtojen pitää olla kunnossa. Varsinkin nuoret jäsenemme näkevät asian niin, että tämä ei ole motivoivaa, Viita sanoo.
Neuvottelujen seuraavassa vaiheessa pitää löytää hyvä ja tasapainoinen ratkaisu. Viita kuitenkin korostaa, että esitetty kokonaispalkkamalli ei käy.
– Me emme tiedä Natosta vielä kaikkea. Me täytämme niitä tehtäviä vuosittain aika maltillisesti. Ehkä olisi mahdollista määritellä jonkinlainen määräaika, jonka puitteissa sovellettaisiin aluksi jotakin niin sanottua hyvää ratkaisua. Ja sen jälkeen palattaisiin asiaan ja katsottaisiin, miten jatketaan.