Koulujen sisäilman laatu ja oppiminen -tutkimuksen mukaan myös korkea sisälämpötila vaikutti oppimistuloksiin: ne oppilaat, jotka eivät koskaan kokeneet luokan lämpötilaa liian korkeaksi, ratkaisivat keskimäärin neljä prosenttia enemmän matematiikan tehtäviä kuin oppilaat, jotka kokivat luokkahuoneen sisälämpötilan päivittäin korkeaksi.
Matematiikan oppimistuloksissa näkyi myös, jos oppilailla oli ollut hengitystieinfektioista johtuvia poissaoloja tai päänsärkyä ja keskittymisvaikeuksia vähintään viikoittain.
Ilmanvaihto riittämätön useimmissa luokissa
Rehtorit arvioivat ilmanvaihdon olevan riittämätön 38 prosentissa koulussa. Sen sijaan mittaustulokset kertoivat ilmanvaihdon olevan riittämätön 58 prosentissa luokkahuoneista.
Mittauksissa ilmanvaihto ei ollut riittävä yhdessäkään luokassa, joissa oli painovoimainen ilmanvaihto tai pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto.
Asetuksen mukaisen ilmanvaihdon varmistamiseksi tarvitaan tämän tutkimuksen mukaan koneellinen sekä tulo- että poistoilmanvaihto. Lisäksi luokkien ilmanvaihto tulee säätää oppilasmäärän mukaiseksi.
Tutkimuksen mukaan mitä enemmän luokassa oli oppilaita, sitä vähäisempi oli ilmanvaihto oppilasta kohden, jolloin myös luokan lämpötila kohosi.
Luokkahuoneiden lämpötila oli epätyydyttävä 11 prosentissa kouluista lämmityskauden aikana ja 18 prosentissa lämmityskauden ulkopuolella. Noin kolme prosenttia oppilaista kertoi luokan korkean lämpötilan haittaavan päivittäin, kolme prosenttia sanoi sen haittaavan viikoittain.
Kosteus- tai homevaurioita sekä rehtorit (27 %) että koulut tarkastaneet tutkijat (24 %) raportoivat olevan noin joka neljännessä koulussa.
Oppilaiden oireet ovat yleisiä
Tutkimukseen osallistuneista oppilaista noin 43 prosenttia kertoi kärsineensä lukukauden aikana yhdestä tai useammasta ylähengitysteiden oireesta, joita olivat tukkoinen nenä, nuha, kuiva tai kipeä kurkku, käheä ääni, kuiva tai limainen yskä sekä kuume.
Oireista kärsivien osuus vaihteli kouluittain 17–69 prosentin välillä. Analyysien perusteella vaihtelusta 70 prosenttia selittyi koulujen ilmanvaihdon, lämpötilan ja kosteusvaurioiden ongelmilla.
Kouluissa, joissa rehtori kertoi olevan kosteus- tai homevauriota, oli oireilevia 1,8 kertaa enemmän kuin vauriottomissa kouluissa. Jos koulussa oltiin tyytymättömiä luokkien lämpötilaan, oli oireilevia 1,5 kertaa enemmän.
Hengitystieinfektioiden vuoksi koulusta oli lukukauden aikana poissa 46 prosenttia tutkimukseen osallistuneista oppilaista. Osuudet vaihtelivat kouluittain 18–83 prosentin välillä.
– Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, ettei kouluympäristö anna kaikille oppilaille tasa-arvoisia työskentelymahdollisuuksia. Erot työskentelyolosuhteissa näkyvät sekä oppimistuloksissa että oppilaiden oireissa ja poissaoloissa, arvioi erikoistutkija Ulla Haverinen-Shaugnessy.
Koulujen sisäympäristön laatu ja oppiminen -tutkimukseen osallistuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ohella Aalto-yliopisto ja Opetushallitus ja sitä rahoitti Suomen Akatemia.