Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja, ulkoministeri ja nykyinen Uusi vaihtoehto -ryhmän kansanedustaja Timo Soini kirjoittaa viime päivien politiikan pyörremyrskystä blogissaan otsikolla Kovan päivän ilta.
– On syntynyt uusi tilanne. Eilistä päivää ei enää ollut, Timo Soini aloittaa.
– En olisi uskonut, enkä olisi halunnut nähdä sitä päivää, että jätän perustamani puolueen eduskuntaryhmän. Tein sen silti yhdessä parinkymmenen muun kanssa.
Hän sanoo aavistaneensa kuukauden verran asioiden tolan puolueessaan ennen puoluekokousta. Vanhat SMP:läiset saivat hänen mukaansa osakseen pilkkaa ja ”antikristillinen retoriikka rehotti erilaisilla keskustelupalstoilla. Salaisilla vain puolueen jäsenille ja puoluekokouksiin tuleville jäsenille oli omat suljetut ryhmät”.
– Jäsenyys kuulemma tarkistettiin. Miten se on mahdollista? Mistä se tarkastettiin? Kuka tarkasti? Olen ollut politiikassa vuosikymmeniä, enkä ole koskaan kokenut vastaavaa, Soini ihmettelee.
Hänen mukaansa kaiken huippu puoluekokouksessa oli puoluevaltuuston valinta.
– Se tehdään yleensä nuijan kopautuksella piirien esitysten perusteella. Jyväskylässä käsitykseni mukaan Suomen Sisun jäsen esitti vaihtoehtoisen listan ja vei sen äänestykseen. Sillä olisi muutettu demokraattisia piirien päätöksiä ja korvattu ne toisilla henkilöillä, keneltäkään kysymättä, Timo Soini syyttää.
Hän toteaa kirjoittaneensa aiemmin kovan blogikirjoituksen loikkareista, eikä poista sitä, koska ”se joka kiviä louhii, se niihin loukkaantuu. En selitä, enkä välitä”. Hän kirjoitti 3.6.2017 tuossa blogissaan, että ”ajatus siitä, että loikkaisin perustamastani puolueesta on mieletön” ja ”pidän loikkareita luusereina”.
– Miksi kirjoitin viikko sitten noin? Näin vaaran, jota en halunnut uskoa.
Soini jatkaa, että ”jouduin tilanteeseen, jota en osannut edes kuvitella”.
– Tein omat päätökseni, en kadu, otan vastuun ja kaiken kritiikin vastaan. Tiedän, että tämä kulkee mukana hautaan asti. Kuten kaikki muukin tekeminen ja tekemättä jättäminen.
– Tottakai tiesin, että saan omat sanani silmilleni. Kestän sen.
– Elämä runtelee jokaista ihmistä. Jätin perussuomalaiset, jota en tunnistanut samaksi puolueeksi puoluekokouksen jälkeen kuin ennen sitä.
Hän jatkaa, että ”kun ei voi jäädä, päätin lähteä. Olen saanut satoja viestejä. Osa ymmärtää, osa ei”.
– Elämä jatkuu. On kiva olla hengissä kovan päivän iltana.