– Päätöksentekijöiden on syytä muistaa, että koulujen aamu- ja iltapäivätoiminta ja kerhotoiminta ovat lapsille ja nuorille tärkeitä kasvuympäristöjä, korostaa Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä.
– Lasten ja nuorten palveluihin panostaminen on hyvinvointia edistävä investointi. Ongelmia ehkäisevä työ on monin verroin kannattavampaa kuin ongelmien korjaaminen kalliisti jälkeenpäin, hän sanoo.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa on kehitetty yhdeksän vuoden ajan. Toiminta on laajentunut ja vakiintunut. Sitä järjestää 98 prosenttia Manner-Suomen kunnista ja siihen osallistuu noin 52 000 lasta. Aamu- ja iltapäivätoiminnalle on Pitkälän mukaan Suomessa erityisen suuri tarve, koska koululaisilla on lyhyet koulupäivät ja vanhemmat ovat pääsääntöisesti kokopäivätyössä.
1990-luvun laman aikana tehtiin leikkauksia, jotka vaikuttivat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin.
– Nyt ollaan toistamassa samoja virheitä, varoittaa Pitkälä.
– Lasten ja nuorten palveluiden leikkaaminen on julkisen talouden näkökulmasta huono ratkaisu. Leikkaukset voivat tuoda lyhytkestoista säästöä, mutta lasku julkiselle taloudelle on pidemmällä aikavälillä moninkertainen. Säästöehdotusten vaikutukset lapsiin tulee arvioida ennen päätöksentekoa ja vaikutusarvioiden tulee olla päätöksentekijöiden käytettävissä, hän sanoo.