Sanna Lauslahden, Saara-Sofia Sirénin ja Sari Multalan mielestä oli välttämätöntä, että eduskunta saa reformin vielä kevätkauden aikana käsiteltäväkseen, jotta lainsäädäntö saadaan hyväksyttyä ennen syksyä. Uusi lainsäädäntö tulee voimaan ensi vuoden alusta, ja ammatillisen koulutuksen järjestäjille pitää taata riittävästi aikaa toimintansa muutosten valmisteluun.
– Nyt oli viimeinen hetki viedä ammatillisen koulutuksen reformia eteenpäin, jotta ammatillisen koulutuksen yksiköt ympäri Suomen voivat tehdä muutokset omaan toimintaansa huolellisesti. Vaikka ammatillisen koulutuksen reformia on valmisteltu jo pitkään hyvässä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja alan parhaiden ammattilaisten kanssa, myös sivistysvaliokunta tarvitsee riittävästi aikaa reformin käsittelyyn. Tällä aikataululla hallituskauden suurin koulutusuudistus saadaan käsiteltyä perinpohjaisesti ennen eduskunnan kesätaukoa, kertoo sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Lauslahti.
Kokoomuslaiset muistuttavat, että ammatillisen koulutuksen reformia tehdään, jotta jokaisella ammattiin opiskelevalla olisi mahdollisimman hyvät eväät tulevaisuuden työelämään. Heidän mukaansa suurin yksittäinen ajattelutavan muutos tehdään ammatillisen koulutuksen opiskelijalähtöisyyttä lisäämällä. Jatkossa opinnoissa keskitytään erityisesti puuttuvan osaamisen hankkimiseen, mikä parantaa koulutuksen läpäisyaikoja aikuisopiskelijoiden osalta.
– Jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle tehdään jatkossa oma henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa selvitetään, millaista osaamista opiskelija tarvitsee ja miten sitä hankitaan. Näin voidaan luoda jokaiselle omiin tarpeisiin sopiva koulutuspolku ja oppimista tukevat tukitoimet. Tämä on tärkeä askel opintojen yksilöllistämisessä, toteaa Sirén.
Kansanedustajien mukaan ihmisten työurat ovat nykyisin entistä moninaisempia ja muuttuvampia. Yhä tärkeämpään rooliin nousee valmius uuden oppimiseen. Tutkinnon osaamisperusteisuus antaa mahdollisuuden oman osaamisen täydentämiseen työelämän aikana nykyistä joustavammin. Kun jokainen voi käydä helposti täydentämässä tarvitsemaansa osaamista yksittäisenkin moduulin verran, on oman osaamisen ajantasaisena pitäminen työuran aikana yhä helpompaa.
– Nykyisin esimerkiksi alanvaihto vaatii useissa tapauksissa kokonaan uuden tutkinnon suorittamisen. Jatkossa alanvaihto työelämässä olisi nykyistä joustavampaa. Jokaiselle alanvaihtoa harkitsevalle työntekijälle katsotaan yksilöllisesti, mitä täydentäviä opintomoduuleita hän tarvitsee saadakseen uuden alan osaamisen. Näin alalta toiselle siirtyminen muuttuu nykyistä joustavammaksi, huomauttaa Multala.
Ammatillisen koulutuksen reformissa lisätään myös työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Kansanedustajat pitävät tätä mahdollisuutena ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistamiseksi.
– Reformi on askel työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen. Oppisopimusjärjestelmän rinnalle otetaan käyttöön uusi koulutussopimus. Sellaiset opiskelijat, joiden pääsy opiskelemaan oppisopimuksella on ollut vaikeaa syystä tai toisesta, voisivat päästä opiskelemaan koulutussopimuksella itselleen tutkintoa. Koulutussopimuksella yritys voisi tarjota ilman aiempaa osaamista alalle tulevalle nuorelle koulutuspaikan, jossa tämä voisi opiskella käytännön työtehtävissä. Näin myös käytännön kautta oppiville tarjotaan nykyistä paremmat mahdollisuudet itselleen sopivaan opiskeluun, Lauslahti, Sirén ja Multala painottavat.