Ylitiheä peurakanta aiheuttaa suurta harmia Lounais-Suomessa. Peuroja on alueella niin paljon, että esimerkiksi erityiskasvien viljely on painajaismaista, kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuus.
Noin 90 prosenttia maatalousvahingoista sijoittuu tiheimmän peurakannan alueelle.
Valkohäntäpeurasaaliit ovat kasvaneet runsaan kymmenen prosentin vuosivauhtia. Viime jahtikaudella saalismäärä oli noin 70[nbsp]000 peuraa. Se oli 16 prosenttia enemmän kuin edellisen kauden ennätyksellisen suuri saalis. Vaikka kannan kasvun on arvioitu paikoin taittuneen, peurojen määrä ei ole kääntynyt selkeään laskuun.
– Metsästäjien ilmoittama arvio jäljelle jäävästä kannasta on kasvanut edellisestä arviosta. Myös liikenteessä onnettomuuksien määrä on kasvanut 6[nbsp]267 kolarista 7[nbsp]242 kolariin, vaikka liikennesuorite oli koronavuonna tavallista pienempi. Todennäköisesti kanta on suurempi kuin edellisessä arviossa, Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Jyrki Pusenius sanoo MT:lle. Viime vuonna valkohäntäpeuran kannan kooksi arvioitiin noin 109[nbsp]000 yksilöä.
Ongelma on ollut tiedossa pitkään ja sitä on yritetty ratkaista metsästystä lisäämällä.
– Metsästäjät tekevät hyvää työtä, mutta kantaa ei ole onnistuttu leikkaamaan. Lounais-Suomessa on alueita, joilla kanta pitäisi saada ammutuksi kolmasosaan siitä, mitä se tällä hetkellä on. Vielä ei olla edes sillä tiellä, riista-asioihin perehtynyt MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen sanoo.
Hänen mukaansa tiheimmän kannan alue pitää tunnistaa ja kohdistaa sinne erityistoimenpiteitä. Lisäksi eläinten ruokintaan pitäisi hänen mielestään kohtuullistaa ja vähentää tiheän kannan alueella. Yleisen käsityksen mukaan peurojen ruokinta on kasvattanut kannan kokoa
– Siinä ei ole mitään järkeä, että samaan aikaan kun yritetään leikata kantaa, parannetaan ruokinnalla peurojen lisääntymiskykyä, Leskinen sanoo MT:lle.