Väittelijä Merja Laine selvitti tutkimuksessaan, suojaako nuoruusvuosien huippu-urheilu miehiä kardiometabolisilta sairauksilta – esimerkiksi tyypin 2 diabetekselta, kohonneelta verenpaineelta, metaboliselta oireyhtymältä ja ei-alkoholiperäiseltä rasvamaksalta – ja onko sillä vaikutusta telomeerien pituuteen myöhemmällä iällä.
Vuonna 2008 toteutettuun terveystutkimukseen osallistui 599 henkilöä, joista 392 oli entisiä huippu-urheilijoita ja 207 verrokkeja. Urheilijat jaettiin nuoruusiän urheilu-uran perusteella kestävyys-, joukkue- ja voimaurheilijoihin.
Ikääntyneillä (keski-ikä 73 vuotta) entisillä huippu-urheilijoilla oli suuntaus alhaisempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin kuin saman ikäisillä verrokeilla, ja heillä oli myös alhaisempi kohonneen verenpaineen, metabolisen oireyhtymän sekä ei-alkoholiperäisen rasvamaksan riski kuin verrokeilla.
Niin ikään kehon rasvaprosentti oli huippu-urheilijoilla merkittävästi alhaisempi kuin verrokeilla. Sen sijaan telomeerien pituudessa ei tullut esiin eroa huippu-urheilijoiden ja verrokkien välillä.
Huippu-urheilijat näyttivät myös säilyttävän fyysisesti aktiivisen elämäntavan ikääntyneinäkin paremmin kuin verrokit.
– Ura huippu-urheilijana näyttää suojaavan miehiä kardiometabolisilta häiriöiltä, ja edistävän liikunnallisen elämäntavan säilymistä myös vanhemmalla iällä, Laine toteaa väitöstiedotteessaan.
LL Merja Laineen väitöskirja Cardiometabolic health among male former elite athletes tarkastetaan 28. elokuuta Helsingin yliopistossa.