Lastensuojelun Keskusliiton mukaan nuoret ovat joutuneet koronakriisin maksajiksi, ja merkit nuorten kasvavasta hädästä ovat käyneet yhä ilmeisemmiksi.
Lapsi- ja perhejärjestöt kiinnittävät kannanotossaan huomion nuorten hyvinvointiin, ja odottavat hallitukselta toimenpiteitä, joilla kriisin nuorille aiheuttamia vahinkoja korjataan.
– Huoli nuorten hyvinvoinnin vaarantumisesta koronakriisissä ei valitettavasti ole ollut turha. Kriisi on vaikuttanut nuoriin niin perheisiin kohdistuneiden paineiden kuin etäopetusjaksojen ja tarjotun tuen puutteiden kautta. Myös näköalattomuus ja epävarmuus tulevaisuudesta kuormittavat nuoria, tiedotteessa todetaan.
– Hallituksen kehys- ja puoliväliriihessä tulee kiinnittää erityistä huomiota kriisin jälkihoitoon nuorten osalta.
Liiton mukaan oppilas- ja opiskelijahuolto olisi luonteva tapa tarjota nuorille nopeaa matalan kynnyksen apua, mutta koronakriisin aikana se ei ole pystynyt vastaamaan palvelutarpeeseen.
Kuntien oman arvion mukaan lastensuojelun asiakkaiden on ollut vaikeaa saada koulutoimen tai oppilashuollon palveluita jopa 56 prosentissa kunnista, ja vaikeuksia saada lasten- ja nuorisopsykiatrian palveluita oli vieläkin useammin.
Lähes kaikki kunnat arvioivat koronaepidemian vaikutusten heijastuvan lasten ja perheiden hyvinvointiin vielä vuosienkin kuluttua ja lastensuojelun palvelutarpeen kasvun jatkuvan.
Lastensuojelun Keskusliitto ja THL julkaisevat lähiaikoina raportin kunnille suunnatusta kyselystä.
Eristäytymisen seuraukset
Liiton mukaan kriisin jälkihoidossa on otettava huomioon nuorten psyykkinen kuormitus, sosiaalisen eristäytymisen seuraukset sekä etäopetusjaksoista syntynyt oppimisvaje.
– Kouluihin on luotava joustavia, lapsilähtöisiä keinoja kuroa oppimisvajetta kiinni. Yläluokilla tulisi luoda mahdollisuuksia uusia kursseja tai korottaa numeroita, jotta hakeutuminen toisen asteen opintoihin ei vaikeudu heillä, joita kriisi on kohdellut rajusti.
Paluu normaaliin kouluarkeen vaatii myös yhteisöllistä toipumista.
– Hyvä vuorovaikutus oppilaiden kesken on turvattava ja kouluyhteisön yhteishenkeä on vahvistettava, kun koronakuplat puretaan. Osalla oppilaista sosiaalinen eristäytyminen on voinut edetä pitkälle ja paluu voi olla vaikea. Vertaissuhteiden ohentuminen voi vaikuttaa pitkään oppilaitosten ilmapiiriin, ellei asiaan kiinnitetä huomiota.
Vauvaperheiden ahdinko
Liiton mukaan nuorten lisäksi huomiota tulee kiinnittää erityisesti vauvaperheiden peruspalveluihin ja toimeentuloon.
– Lapsiperheiden etuuksien näkökulmasta tilanne junnaa paikallaan, vaikka lapsiperheköyhyys painottuu selkeimmin juuri pikkulapsivaiheeseen.
– Neuvolatyöstä on karsittu resursseja koronakriisin aikana, eikä palveluvajetta ole kurottu umpeen. Vauvaperheiden ahdinko jää piiloon, eivätkä ne ohjaudu tarvitsemaansa palveluun, kuten ensikotiin.
Ei äkillisiä muutoksia järjestöjen rahoitukseen
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitus on muutoksessa.
– Rahoitusta uudistettaessa on pidettävä huoli siitä, että uudistuksella tuetaan – ei vaaranneta järjestöjen yhteiskunnallista tehtävää.
– On erittäin tärkeää, että järjestöjen toimintaedellytykset ja rahoitus turvataan pitkäjänteisesti.