Anne Jääskeläisen väestöpohjaiseen seuranta-aineistoon perustuva tutkimus osoitti, että isän ylipaino ja lihavuus ennen raskausaikaa olivat sekä tytöillä että pojilla ylipainon ja lihavuuden vaaratekijöinä lähes samanveroiset kuin äidin raskautta edeltävä ylipaino ja lihavuus.
Lisäksi äidin runsas painonnousu alkuraskaudessa lisäsi vaaraa merkittävästi, mutta kuitenkin vähemmän kuin äidin raskautta edeltävä ylipaino ja lihavuus.
Nuorten ruoankäyttötietojen tarkastelu osoitti, että säännöllinen viiden aterian rytmi arkipäivisin suojasi sekä tyttöjä että poikia ylipainolta ja lihavuudelta ja poikia myös vyötärölihavuudelta. Vertailuluokkana oli ateriarytmi, johon ei kuulunut aamiaista.
Tuloksissa huomioitiin useita lapsuusiän taustatekijöitä, mukaan lukien äidin raskausajan terveys ja nuoren muut elintavat. Ateriarytmin yhteys lihomisen vaaraan näkyi myös siten, että säännöllinen ateriointi tasoitti eron painoindeksissä lihomiselle perinnöllisesti enemmän ja vähemmän alttiiden nuorten välillä.
Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat koko perheen varhaisen ohjauksen tärkeyttä lasten lihavuuden ehkäisyssä.
– Tulokset myös vahvistavat käsitystä, että altistavien perintötekijöiden vaikutuksia voidaan elintavoilla, esimerkiksi säännöllisellä ateriarytmillä, vähentää, väittelijä toteaa.
Viime vuosikymmenten aikana lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti epidemian lailla. Tiedetään, että painonkehitys on monitahoisen ulkoisten ja perinnöllisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulos.
– Lapsuusiän liiallisen painonnousun ennaltaehkäisy edellyttää varhaisten vaaratekijöiden tunnistamista. Toisaalta kaivataan tietoa lihomiselta suojaavista tekijöistä sekä perimän ja elintapojen yhteisvaikutuksista, Jääskeläinen sanoo.
TtM Anne Jääskeläisen väitöskirja Epidemiologic studies on overweight and obesity in adolescents: the role of early-life risk factors, eating patterns and common genetic variants tarkastetaan lauantaina 28. syyskuuta Itä-Suomen yliopistossa.