Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan parhaita tuloksia on saatu sellaisissa kunnissa, joissa viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyö on toiminut mutkattomasti.
– Haasteeksi monessa kunnassa ovat nousseet erityisesti tiedonkulkuun ja yhteistyöhön liittyvät ongelmat. Monialainen yhteistyö on erittäin tärkeää nuorisotakuun onnistuneen toteuttamisen kannalta. Nyt valtiovarainministeriön käynnistämissä kuntakokeiluissa yhtenä toimintamallina on nuorisotakuu. Kokeilujen tarkoituksena on edistää nimenomaan viranomaisten yhteistoimintaa ja tiedonkulkua, sanoi Virkkunen keskiviikkona Nuorisotakuun ensimmäistä vuotta ja jatkoa luotaavassa tilaisuudessa.
Tilaisuudessa käytiin läpi nuorisotakuun ensimmäisen vuoden tuloksia tutkimuksellisen tiedon valossa. Lisäksi ministerit esittelivät, miten nuorisotakuun toteuttaminen etenee heidän hallinnonaloillaan.
Virkkusen mukaan onnistumisia ja hyviä esimerkkejä löytyy esimerkiksi Hämeenlinnasta, missä kaikki nuorille suunnatut palvelut on koottu saman katon alle. Pohjois-Savossa taas viranomaisten lisäksi nuorisotakuun toteuttamiseen on valjastettu mukaan palveluntarjoajat ja yrittäjät.
– Kuntakokeiluilla haetaan lisää vaikuttavuutta, kun nuorten palveluita ja palvelukokonaisuuksia pyritään saamaan vaikuttavammiksi ja tehokkaammiksi, Virkkunen sanoi.
Ihalainen: Tutkimustieto auttaa
Työministeri Lauri Ihalainen (sd.) uskoo, että uudet nuorten tilannetta monipuolisesti kuvaavat indikaattorit vauhdittavat nuorisotakuun toteutusta. Indikaattorit on kehitetty osana työ- ja elinkeinoministeriön tilaamaa Kuntoutussäätiön nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen hanketta.
– Avainindikaattoreiksi on valittu keskeiset olemassa olevat tilastotiedot neljästä eri näkökulmasta: miten on onnistuttu edistämään nuorten työllistymistä, kuinka koulutustakuu on toiminut, mikä on tilanne nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja mitkä ovat syrjäytymisen riskitekijät, Ihalainen kertoi.
– Avainindikaattorit selkiyttävät nykyistä kirjavaa tilastointia keskittymällä kaikkein olennaisimpien nuorten hyvinvointia kuvaavien tietojen ajantasaisuuteen. Uskon, että indikaattoreista tulee esimerkiksi kunnallisille päättäjille uusi työväline, jonka avulla nuorisotakuun toteutus ruohonjuuritasolla tehostuu, Ihalainen sanoi.
Hänen mukaansa nuoret ovat ottaneet nuorisotakuun hyvin vastaan.
– Nuoret itse kertovat, että nuorisotakuu on osunut kohdalleen. Koulutusta ja työtä vailla olevien alle 25-vuotiaiden mielestä nuorisotakuu on auttanut selkiyttämään tulevaisuuden suunnitelmia ja lisännyt motivaatiota hakea ja päästä koulutukseen ja työhön, sanoi Ihalainen.
Ministerin mukaan nuorisotakuussa on myös kehitettävää.
– Tutkimus vahvisti sen, että erityisesti nuorten sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitaan lisää. Suurin haaste on päihde- ja mielenterveyspalvelujen riittämättömyys, Ihalainen summasi.
Niin ikään työministerin mukaan nuorten henkilökohtaista ohjausta ja tukea on lisättävä ja panostettava henkilökohtaisen kontaktin ja matalan kynnyksen palveluihin.
– Rohkaisevaa on, että tutkimuksemme mukaan yli puolet nuorisotakuun toimijoista on jo muuttanut toimintatapojaan nuorten hyväksi. TE-toimistot, kunnat, työnantajat, oppilaitokset ja muut toimijat ovat tiivistäneet yhteistyötä ja kehittäneet palveluja nuorille sekä ohjanneet nuoria näihin palveluihin, Ihalainen sanoi.
– Nuorisotakuun ansiosta myös resursseja ja verkostotyötä on lisätty. Esimerkiksi nuorten työllistämispalveluiden saatavuus ja toimivuus on parantunut nuorisotakuun voimassa olon aikana. Tämä on ollut mahdollista nuorisotakuuseen sijoitettujen lisämäärärahojen ansiosta, hän jatkoi.
Huono taloustilanne kuitenkin vaikeutti viime vuonna nuorisotakuun toimeenpanoa. Kuntoutussäätiön mukaan nuorisotakuun vaikuttavuuden arviointi on hankalaa. Tämä johtuu siitä, että tehtyjen toimien vaikutusta on vaikea erottaa huonossa taloustilanteessa.