Yleisen valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen kirjoittaa Nykypäivässä nuorten ilmastokuplasta.
– Vihdoinkin z-sukupolvi kiinnostui politiikasta ja alkoi johtaa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua. Eikä ihme: Koko elämänsä sosiaalisen median aikakautta eläneet ovat jatkuvasti kiinni informaatiokanavissa ja tieto, kiinnostuneisuus ja ymmärrys ovat vaikuttavan demokraattisen kansalaisuuden perusedellytyksiä, Kestilä-Kekkonen toteaa.
– Äkkiseltään uutiset voisivat aiheuttaa jopa innostuneisuutta politiikan tutkijoiden ja päättäjien keskuudessa, jotka vaaleista toiseen murehtivat, miksi nuoret kääntävät selkänsä politiikalle. Kaksi asiaa kuitenkin himmentää iloa. Toinen näistä on naiivi harhakuvitelma, että nuoret olisivat jollain tapaa yhtenäinen ryhmä, joka on löytänyt yhteisen asian, jonka puolesta taistella. On totta, että Nuorisobarometrin (2018) mukaan nuorten kiinnostus politiikkaan on ennätystasolla, onhan jopa 65 prosenttia edes jonkin verran kiinnostuneita politiikasta. Toisaalta 35 prosenttia ei ole, emmekä tiedä mitään niistä, jotka jättävät vastaamatta kyselytutkimuksiin.
Hänen mukaansa selvää kuitenkin on, että aikuisväestön kuplat ovat näkyvillä jo nuorissa.
– Allianssin Nuorisovaalien 2019 tulokset olivat perussuomalaisten ja vihreiden voittokulkua. Muuttoliike, globalisaatio, EU-integraatio ja tasa-arvokysymykset ovat ehkä asiakysymyksinä koko sukupolvelle yhteisiä ja vanha taloudellinen vastakkainasettelu tuntuu vieraalta.
– Tämä ei kuitenkaan tarkoita konsensusta. Asenteet polarisoituvat kuten aikuisväestössäkin. Siinä missä koulutetummat nuoret kokevat globalisaation ja EU-integraation mahdollisuutena, vähemmän koulutetuille ne saattavat olla vain henkilökohtaisia riskejä. Siinä missä globaalisti suuntautuneet nuoret näkevät Greta Thunbergin esikuvanaan, lokaalisti suuntautuneet kokevat ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun uhkaavan jokapäiväistä arkeaan, kuten autoilua ja lihansyöntiä.
Toinen asia Elina Kestilä-Kekkosen mukaan on se, kuka nuorten huoliin vastaa. Samaisen barometrin mukaan nuorten luotto puoluepolitiikkaan on heikentynyt entisestään ja se on vähäisempää kuin luottamus muihin instituutioihin.
– Vaikka vetoomusten ja kansalaisaloitteiden allekirjoittamisessa ja eettisessä kuluttamisessa nuoret ovat jo ennestään olleet kuluvalla vuosikymmenellä hieman vanhempia ikäryhmiä aktiivisempia, nykydemokratioiden keskeinen vaikuttamisen kanava, vaalit, kiinnostaa nuoria edelleen heikosti. Euroopan parlamentin vaaleissa 2019 nähtiin jonkinlaista innostuksen nousua, mitä heikensi se tosiasia, että sosioekonomiset vinoumat EU-vaaleissa ovat yleensäkin äänestysprosentin vuoksi merkittäviä, eikä ole syytä olettaa, ettei näin olisi myös nuorten äänestäjien ryhmässä.
– Brittitutkijoiden Helen Hasten ja Amy Hoganin 2000-luvun alkupuolella tehty tutkimus osoitti, kuinka vahva tunnereaktio mobilisoi nuoret osallistumaan. Kuitenkin vasta tulevina vuosina nuorten poliittisten näkemysten koherenssi ja kestävyys punnitaan. Lentoveroa kannattava kansalaisaloite on menossa eduskuntaan, ja samaan aikaan kauppakeskus Triplan avajaisissa asiakkaat ryntäävät pikamuotia myyviin liikkeisiin.
Ilmastomyönteiset teot vaativat Kestilä-Kekkosen mukaan henkilökohtaisessa elämässä poisvalintoja, ja ”ellei niitä, niin kompensaatioksi rahaa. Eriarvoisuuskysymykset tulevat takaoven kautta sisään myös ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa”.