Metsänomistajille teetetyn kyselyn perusteella metsänhoitoon innostaa perinteisen taloudellisen tuoton varmistamisen lisäksi hyväkuntoisen metsän jättäminen seuraavalle sukupolvelle. Tämä näkyy metsätalouspalvelu Tapion mukaan erityisesti iäkkäämpien metsänomistajien vastauksissa.
Alle 40-vuotiaille metsänomistajille lähes yhtä tärkeitä syitä metsänhoitoon ovat hyvät marja- ja sienimetsät, luonnon monimuotoisuuden lisääminen, taloudellinen tulos ja ilmastonmuutoksen hillitseminen.
– Nuoret ovat tottuneita käyttämään palveluita, mikä näkyy myös nuorten metsänomistajien vastauksissa. Uusina metsänomistajina tiedontarve ymmärtää metsän kasvusta ja kasvatuksesta on suuri. Tietokanavana luonto- ja harrastuslehdet ovat heillä tärkeitä. Sen sijaan tarve oppia itse tekemään käytännön metsätöitä on vähäisempi. Myös metsätalouden ympäristöasiat nousevat nuorilla taloudellisten asioiden rinnalle. Metsäneuvonnassa näiden ’kärkien’ kautta voisi rakentaa pohjaa vuorovaikutukselle, toteaa tiedotteessa tutkimusjohtaja Reijo Pirttijärvi Kantarilta.
Metsänomistajat hoitavat metsiin liittyviä asioita mieluiten henkilökohtaisen palvelun kautta. Varsinkin vanhemmat sekä suurten yli sadan hehtaarin metsätilojen omistajat arvostavat henkilökohtaisuutta. Alle 40-vuotiaista kuitenkin selvästi yli puolet suosii sähköisiä palveluita.
Kolmannes alle 40-vuotiasta haluaisi palveluita myös metsän hakkuutavan valintaan. Myös suurmetsätilalliset olivat kiinnostuneita eri hakkuutavoista.
– Alle 40-vuotiaiden vastauksissa voi kuulla muutosta metsäsuhteessa. Samoja elementtejä löytyy kaikissa ikäryhmissä, mutta painotuksissa on eroja. Oman metsän tulevaisuus kiinnostaa, sillä he haluavat syvällistä tietoa ymmärtääkseen alaa. Heitä kiinnostaa metsän kasvatuksen kokonaisuus ja muiden metsänomistajien kokemukset, kertoo johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen Suomen Metsäyhdistyksestä.
Tapion ja Suomen Metsäyhdistyksen teettämässä kyselyssä selvitettiin metsänhoidon ajureita sekä neuvontaan ja palveluihin liittyviä arvostuksia. Kantar TNS Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi huhtikuussa reilu 600 metsänomistajaa.