Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli Tilastokeskuksen mukaan toissa vuonna asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa, mikä oli 0,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 219 prosenttia asuntokunnan käytettävissä olevista rahatuloista. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran.
Paljon velkaa suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin oli usein kahden huoltajan asuntokunnilla, joissa oli lapsia. Suuria asuntovelkoja oli eniten Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uudenmaan asuntokunnilla.
Lähes viidenneksellä velallisista asuntokunnista eli 269 750 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kolme kertaa käytettävissä olevat vuositulot. Asuntokuntien kaikista veloista heillä oli puolet. Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään viisi kertaa vuositulojen verran, oli 66 740.
Asuntovelkoja oli yhteensä 86,8 miljardia euroa, mikä oli 72 prosenttia asuntokuntien kaikista veloista. Asuntovelkaa oli kolmanneksella kaikista asuntokunnista eli 878 800 asuntokunnalla. Edellisvuodesta asuntovelat kasvoivat 0,7 prosenttia.
Kaikkia velkoja yhteensä asuntokunnilla oli toissa vuonna 120,9 miljardia euroa, mikä oli 1,9 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Velallisia asuntokuntia oli 1,4 miljoonaa, mikä oli hieman yli puolet kaikista asuntokunnista.
Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettua velkaa oli 80 260 asuntokunnalla 7,4 miljardia euroa, mikä oli 2,5 prosenttia edellisvuotista enemmän. Muuta velkaa oli noin miljoonalla asuntokunnalla 26,7 miljardia euroa, 5,7 prosenttia edellisvuotista enemmän.
Asuntokuntien velkaantumisaste kuitenkin laski 113 prosentista 112 prosenttiin, sillä asuntokuntien käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat 2,4 prosenttia, mikä oli velkojen kasvua suurempaa.
Asuntokunnat maksoivat korkoja 1,6 miljardia euroa vuonna 2017.