Erityisesti nuori aikuisikä on kriittistä aikaa lihomiselle, ja nykyisessä elinympäristössämme pitkäaikaisessa painonhallinnassa onnistuminen on hyvin haastavaa.
– Tähän asti painonhallinnan tutkiminen on kohdistunut pääasiassa henkilöihin, jotka ovat ensin laihduttaneet ja sen jälkeen pitäneet tai yrittäneet pitää painoaan kurissa. Jos lihomista halutaan ehkäistä ennalta, on kuitenkin tärkeää tietää, mitkä tekijät auttavat ihmisiä alusta saakka pysymään normaalipainoisina, sanoo Ulla Kärkkäinen väitöstiedotteessaan.
Tutkimuksessaan Kärkkäinen on selvittänyt painoon liittyvien ihanteiden, käyttäytymisen, painonmuutoksen ja terveyden välisiä yhteyksiä nuorilla aikuisilla kymmenen vuoden aikana.
Väitöstyön tavoitteena oli tutkia, kuinka epäsuhta painoihanteiden ja todellisen painon välillä vaikuttaa kymmenen vuoden painonmuutokseen, mitkä tekijät ovat yhteydessä pitkäaikaiseen onnistuneeseen painonhallintaan ja millaisia pitkäaikaisseuraamuksia häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä mahdollisesti on nuorten aikuisten fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen.
Lisäksi Kärkkäinen tutki Eating Disorder Inventory-2 -kyselyn (EDI-2) toimivuutta ahmintahäiriötä sairastavien nuorten naisten seulonnassa. Tutkimukseen valittiin mukaan yli 5[nbsp]000 nuorta naista ja miestä väestöpohjaisesta FinnTwin16 -kohortista.
Painoindeksin laskemiseen 24- ja 34-vuotiaana käytettiin itse raportoitua pituutta ja painoa. Epäsuhta painoihanteiden ja todellisen painon välillä laskettiin itse raportoidusta todellisesta painosta ja ihannepainosta. Painonhallinta tarkoitti, että paino pysyi ±5 prosenttia samana kun lähtötilanteen painoindeksi.
Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen määritettiin käyttämällä kolmea EDI-2 -kyselyn ala-asteikkoa ja ahmintahäiriön seulontaan käytettiin EDI-2 -kyselyä nuorilla naisilla 24-vuotiaana. Lisäksi tutkimuksessa käytettiin monia muita itseraportoituja terveyteen liittyviä mittareita.
Vain neljäsosa onnistui painonhallinnassa
Painoon liittyvät ihanteet ja käyttäytyminen olivat selvästi yhteydessä nuorten aikuisten pitkäaikaiseen painonmuutokseen sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen.
Kymmenen vuoden aikana painonhallinnassa onnistui vain neljäsosa nuorista aikuisista. Painoihanteet eivät vaikuttaneet tulevaan painonmuutokseen, vaikka valtaosa nuorista naisista ja melkein puolet nuorista miehistä oli tyytymättömiä painoonsa.
Vain kaksi tekijää ennusti onnistunutta painonhallintaa sekä naisilla että miehillä: säännöllinen syöminen ja se, ettei laihduta.
Häiriintyneellä syömiskäyttäytymisellä oli kauaskantoisia seuraamuksia terveyteen, erityisesti se ennusti psyykkistä kuormittuneisuutta.
EDI-2 -kysely osoittautui hyväksi työkaluksi ahmintahäiriön (BED) tunnistamiseen nuorilla naisilla.
Nuoren aikuisiän aikana normaalipainon säilyttäminen on haasteellista valtaosalle.
– Olisi tärkeää kehittää sellaisia toimintamalleja, jotka auttavat ensisijaisessa painonhallinnassa tukemalla tervettä kehonkuvaa ja ehkäisemällä sellaisia asenteita ja käyttäytymistä, jotka ovat yhteydessä lihomiseen, häiriintyneeseen syömiseen ja terveyteen liittyviin ongelmiin, Kärkkäinen toteaa.
TtM Ulla Kärkkäisen väitöskirja Weight-related ideals, behaviors and long-term health in young adulthood tarkastettiin lauantaina 20. lokakuuta Helsingin yliopistossa.