Viimeisen vuoden aikana nuorison ja nuorten aikuisten keskuudessa on tapahtunut paljon muutoksia, eikä muutosten suunta ole aina ollut kovin suosiollinen perinteiselle uutismedialle, selviää Uutismedian liiton tilaamasta ja IRO Researchin toteuttamasta Suomalaisten uutismedia -tutkimuksesta.
Nuoret kertovat kiireen muuttaneen heidän mediankäyttöään ja vähentäneen painettujen tai digitaalisten sanomalehtien lukemista.
– Suunta syvällisemmän ja taustoitetun sisällön lukemisesta kohti tiivistä ja nopeaa on näkyvissä, tiedotteessa todetaan.
Vaikka yleissivistyksen merkitys on edelleen nuorten parissa hyvin vahva (82 prosenttia), on se kuitenkin huomattavasti viime vuoden tasoa (96 prosenttia) alhaisempi. Kolme neljästä (75 prosenttia) nuoresta, 11 prosenttiyksikköä viimevuotista enemmän, ei maksa sanomalehdestä, koska kokee saavansa omaan tarpeeseensa riittävästi sisältöä ilmaiseksi verkosta.
– Sosiaalisen median parissa kuluu entistä enemmän aikaa. Nuoret seuraavat nyt jo ainakin viittä somekanavaa säännöllisesti. Somen käytön todetaan vähentäneen painettujen ja digitaalisten sanomalehtien lukemista. Mielikuva somen luotettavuudesta ja laadukkuudesta on nuorten parissa kasvanut selvästi.
Uutismedian muutosta seurataan vuosittain monesta näkökulmasta Suomalaisten uutismedia -tutkimuksella. Lokakuussa 2022 tehdyssä tutkimuskierroksessa oli 1000 suomalaista vastaajaa.
Ylellä vahva merkitys suomalaisille
Tämän vuoden uusi tutkimuskohde oli Ylen merkitys ja suomalaisten ajatukset sen rahoitusmallista.
Joka toinen (52 prosenttia) pitää julkista palvelua itselleen ainakin jonkin verran merkittävämpänä kuin yksityistä mediaa. Selvästi harvempi, vain joka kahdeksas (14 prosenttia), pitää yksityistä mediaa itselleen merkittävämpänä. Joka neljäs pitää molempia itselleen yhtä merkittävinä.
– Julkisen palvelun merkitys kasvaa vastaajan iän lisääntyessä. Kun 15–24-vuotiaissa julkinen palvelu johtaa 35 prosenttia vastaan yksityisen 22 prosenttia, niin 65–74-vuotiaissa tilanne on julkisen eduksi jo 68 prosenttia vastaan seitsemän prosenttia, tiedotteessa kerrotaan.
Ylen tärkeimpänä palveluna suomalaiset pitävät suoratoistopalvelu Yle Areenaa. Sitä piti itselleen tärkeänä 62 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista, vaihteluväli ikäryhmittäin 53–70 prosenttia. Toiseksi tärkeimpiä ovat televisio-ohjelmat (58 prosenttia), kolmantena Ylen verkkosivuilla julkaistava sisältö (54 prosenttia) ja neljäntenä radio (38 prosenttia).
– Noin joka viides ei pidä mitään näistä tärkeänä, Ylen radiopalveluista näin toteaa joka kolmas.
Ylen televisio- ja radiopalvelut ovat selvästi tärkeämpiä vanhemmille kuin nuoremmille. Ylen verkkosivujen ja Yle Areenan tärkeys on eri ikäisten keskuudessa tasaisempaa.
Joka toinen suomalainen (48 prosenttia) pitää Yleisradion rahoitusmallia hyvänä tai erittäin hyvänä. Huonona tai erittäin huonona Ylen rahoitusmallia pitää joka viides (22 prosenttia), täyden 163 euron Yle-maksun maksajista hieman useampi (27 prosenttia). Joka viides ei pidä rahoitusmallia hyvänä, muttei huononakaan.
Sisältöä kulutetaan tasavahvasti puhelimella, tietokoneella ja painettuna
Kun suomalaisia pyydettiin avoimella kysymyksellä nimeämään uutismedioita, yleisimmin mainittiin Yle (68 prosenttia), Helsingin Sanomat (53 prosenttia), MTV (45 prosenttia), Ilta-Sanomat (39 prosenttia), Iltalehti (37 prosenttia), Aamulehti (12 prosenttia) ja Turun Sanomat (8 prosenttia).
Spontaanisti suomalaiset nimesivät 3,1 uutismediaa. Useampi kuin joka toinen maininta liittyi sanomalehtiin.
– Yle oli sekä ensimmäiseksi mainittuna (top-of-mind) että yleisesti nimettynä kaiken ikäisten selkeä ykkönen. Vuosi sitten kakkoseksi kaikissa ikäryhmissä sijoittui Helsingin Sanomat, mutta nyt 15–24-vuotiaille toiseksi useimmin mieleen nousi Ilta-Sanomat ja 45–54-vuotiaille MTV. HS sijoittui näissä ikäryhmissä kolmanneksi.
Reilu puolet (57 prosenttia) suomalaisista kertoi olevansa tyytyväinen sanomalehtien nykyiseen tuote- ja palvelutarjontaan.
– Viime vuoteen verrattuna tulos on kolme prosenttiyksikköä ja viiden vuoden takaiseen viisi prosenttiyksikköä korkeampi. Tyytyväisimpiä olivat yli 55-vuotiaat, joista nykyiseen tarjontaan tyytyväisiä on lähes 70 prosenttia.
Viime vuonna tietokoneella lukeminen ohitti aikaisempien vuosien painetun lehden lukemisen, ja tänä vuonna puhelimella lukeminen otti hiuksenhienon johtoaseman. Puhelimella lukee 63 prosenttia ja tietokoneelta tai painettuna 62 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Tabletilta lukeminen on pysynyt vajaassa 40 prosentissa.
Puhelimella sanomalehtiä lukevat eniten 15–24-vuotiaat (72 %) ja 35–44-vuotiaat (71 prosenttia). Huomion arvoista on se, että 65–74-vuotiaistakin joka toinen lukee sanomalehtiä nykyisin myös kännykällä.
Uutiset syvällisinä ja taustoitettuina
Suomalaisista 62 prosenttia haluaa lukea uutiset syvällisinä ja taustoitettuina, 41 prosenttia tiiviissä ja nopeassa muodossa.
– Kun syvällinen ja taustoitettu on vuoden aikana menettänyt kolme prosenttiyksikköä, tiivis ja nopea on kasvanut saman verran. Muutokset ovat tapahtuneet erityisesti 15–24-vuotiaiden keskuudessa.
Jokseenkin kaikille (85 prosenttia) suomalaisille on tärkeää, että media kertoo lähiympäristön tapahtumista. Tulos on sama kuin vuosi sitten. Myös nuorimmista kolme neljästä (77 %) on tätä mieltä.
Sosiaalinen media on entistä merkittävämpi kanava 15–24-vuotiaille. Tämän ikäisistä peräti 63 prosenttia kertoo saavansa päivän ensimmäiset uutiset sosiaalisen median kautta. Tulos on lähes viidenneksen korkeampi kuin vuotta aiemmin.
– Entistä useampi nuori lukee muiden somessa jakamia mediasisältöjä ja myös itse linkittää niitä ystäväpiirilleen. Sosiaalisen verkoston kerrotaan myös vaikuttavan entistä merkittävämmin ostopäätöksiin.
Kun suomalaisista 41 prosenttia kertoo somen vievän suuren osan internetissä vietetystä ajasta, on 15–24-vuotiaiden tulos kaksinkertainen (79 prosenttia). Myös muissa ikäryhmissä somen parissa vietetty näyttäisi kasvavan.
Suomalaisiin toimittajiin luotetaan
Kaksi kolmesta (66 prosenttia) luottaa suomalaisiin toimittajiin. Tulos on pari prosenttiyksikköä viimevuotista korkeampi ja kuusi prosenttia korkeampi kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten.
Suurten suomalaisten uutismedioiden puolueettomuuteen luottaa lähes joka toinen (45 prosenttia) ja suomalaisten mediayritysten toimintaa pitää eettisesti korkeatasoisena 40 prosenttia suomalaisista.
Yleisradion ja sanomalehtien digitaaliset palvelut ovat suomalaisten mielestä edelleen verkon luotettavimmat uutismediat. Ylen luotettavuus on viime vuoteen verrattuna ennallaan, sanomalehtien digitaalisten palveluiden arvosana on laskenut aavistuksen. Yleisesti ottaen kokemus eri medioiden verkkopalveluiden luotettavuudesta on noussut jonkin verran viime vuodesta.
Kun suomalaiset arvioivat verkossa julkaistavien uutispalveluiden luotettavuutta asteikolla 1–10, Yleisradion digitaaliset palvelut saavat arvosanan 7,9 ja sanomalehtien digitaaliset palvelut 7,5. Kolmanneksi sijoittuvat MTV:n (7,2), neljänneksi aikakauslehtien (6,5) ja viidenneksi kaupunkilehtien (6,4) digitaaliset palvelut. Vähiten luotettaviksi arvioidaan erilaiset sosiaalisen median palvelut, hännänhuippuina TikTok (2,2) ja Jodel (2,3).
Maksuhalukkuus digitaalisista sanomalehtisisällöistä
Kysymykseen ”Jos saisit valita vapaasti kotimaisia sanomalehtiä ja voisit lukea niitä digitaalisessa muodossa niin usein kuin haluat tietokoneella, sähköisellä lukulaitteella/tabletilla tai kännykällä, paljonko olisit valmis maksamaan tällaisesta palvelusta?” suomalaisten vastaus oli 16 euroa kuukaudessa. Tulos on pysynyt 16–17 euron tasolla viimeiset viisi vuotta.
– Entistä useampi, nyt joka neljäs (24 prosenttia), suomalainen ei ole valmis maksamaan mitään digitaalisista sanomalehtisisällöistä. Useimmat (37 prosenttia) maksaisivat 5–10 euroa kuukaudessa. Yli 20 euroa kuukaudessa olisi valmis maksamaan 15 prosenttia suomalaisista.
Suomalaisista 41 prosenttia ilmoitti, että ei tilaa tai osta sanomalehtiä, koska löytää tarvitsemansa uutiset ilmaiseksi verkosta.
– Tulos on neljä prosenttiyksikköä edellisvuoden tasoa korkeampi. Aiempi uutismedialle myönteinen kehitys haihtui nyt pois. 15–24-vuotiaista peräti 75 prosenttia kokee saavansa ilmaiseksi riittävästi uutisia, yli 65-vuotiaista toistaiseksi vain joka viides. Tilanne on suorastaan huolestuttava, kun tilaustulojen merkitys uutismedialle on kasvanut ja kasvaa myös jatkossa.
Väitteeseen ”suomalaisten tulisi olla valmiita maksamaan luotettavista uutissisällöistä” vastaa myönteisesti 43 prosenttia suomalaisista, nuorista vai joka neljäs (23 prosenttia).