Moni on pohtinut nuorten hyvinvointia vappupäivänä tapahtuneen Jätkäsaaren puukotuksen, huhtikuisen Rautatieaseman puukotuksen kuin joulukuussa tapahtuneen Koskelan surmankin jälkeen. Kaikissa kolmessa tapauksessa tekijä tai tekijät ovat olleet alaikäisiä. Asiasta uutisoi Iltalehti.
Yhä useampi nuori kantaa puukkoa mukanaan kadulla. Syyksi nuoret sanovat muun muassa rikollisen elämäntyylin ihailun, muille esittämisen sekä sen, että moni muukin kulkee puukon kanssa.
– Helsingissä nuoria, jotka viettävät ison osan vapaa-ajastaan esimerkiksi Helsingin kauppakeskuksissa, nuorisotaloilla tai rautatieasemilla on satoja. Korona-ajan kestäessä on vielä käynyt niin, että monet toiminnot, joissa nuoret ovat tavanneet käydä, on suljettu tartuntojen ehkäisemiseksi, Tuomas Leppäniemi Helsingin etsivästä nuorisotyöstä, Stadin jalkautujista sanoo.
Korona-aika on asettanut useita haasteita nuorille. Kun koko Suomi oli suljettu, esimerkiksi metrossa ei liikkunut käytännössä kuin päihdeongelmaisia, työpaikallaan fyysisesti käyviä ja nuorisoporukoita. Myös usean kuukauden etäopetus näkyy nuorten hyvinvoinnissa – etäluennot lienevät vaikeita varsinkin murrosikäisille, joilla on keskittymisvaikeuksia, tai jotka eivät ehkä kunnolla osaa kieltä.
Koronaongelmien lisäksi esiin on noussut viime aikoina se, että nuoret ovat alkaneet ihannoida niin sanottua roadman-kulttuuria, rikollista elämäntyyliä. Roadman-tyyliin kuuluu kallis tai sitä jäljittelevä toppaliivi, kireä huppu ja olan yli vedetty laukku. Osa ”roadmaneista” ottanut tavaksi myös kantaa puukkoa mukana.
15-vuotias poika kertoi, kuinka hän pelkää, että saisi joskus kaverin puukosta.
– Ihan milloin vaan voi käydä ihan mitä vain. Monet valmistautuvat pitämällä puukkoa mukana, poika sanoo.
Toisaalta nuorien joukosta löytyy useita, jotka ovat vastakkaista mieltä.
– Mun mielestä siinä ei ole mitään kovaa, että kävelee puukon kanssa jossain kadulla, eräs teini-ikäinen poika sanoo.
Nuoristyön palveluksessa työskentelevä Omar Abdi Stadin jalkautujista pohtii, että esimerkiksi nuorille tarjottavissa palveluissa ulkomaalaistaustaisten määrän kasvu ei kuitenkaan näy – ja se on ongelma.
– Siinä olemme pihalla. 50 prosenttia tai ylikin niistä nuorista, joita julkisilla paikoilla näkee, ovat monikulttuurisia. Silti nuorten parissa työskentelevistä työntekijöistä lähes kaikki ovat kantaväestöä. Nuorten omista kulttuuritaustoista tulevia ammattilaisia on todella vähän, Abdi sanoo.
Suureksi ongelmaksi nostetaan myös eri väestöjakaumien leimaaminen yksittäisten tekojen vuoksi.
– Ei ole kivaa, että aikuiset syrjivät nuoria. Nuoret ovat fiksuja, kyllä hekin lukevat lehtiä. He alkavat hyväksyä, että ”no, mä olen tällainen. En kelpaa tähän yhteiskuntaan”. He syrjäytyvät, sairaanhoitajana työskentelevä Farhiyo Ali sanoo Iltalehdelle.