Todellinen äänestysprosentti jää tyypillisesti noin kymmenen prosenttiyksikköä äänestysaikeita matalammaksi. Näin ollen noin 60 prosenttia nuorista äänestäisi eduskuntavaaleissa. Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa yleinen äänestysprosentti oli 70,5.
Niiden nuorten osuus, jotka eivät aio äänestää on neljässä vuodessa kasvanut 9 prosenttiyksiköstä 13 prosenttiyksikköön.
Äänestysaikeissa on selkeä ero asuinpaikan mukaan. Pääkaupunkiseudulla asuvista nuorista 74 prosenttia aikoo äänestää, kun taas maaseutumaisissa kunnissa vain 56 prosenttia.
Nykyisistä eduskuntapuolueista vihreät ja perussuomalaiset ovat selkeä kärkikaksikko. Kolmanneksi useimmin nuoret aikovat äänestää kokoomusta. Muut puolueet ovat tasaisen suosittuja.
Puoluetta enemmän nuorten ehdokasvalintaan vaikuttaa se, että nuori kokee ehdokkaan ajavan hänelle tärkeitä asioita. Nuorille merkitsevät ehdokkaan arvot ja mielipiteet.
Puolue on vasta neljänneksi merkittävin asia. Ehdokkaan puolue on tärkein ehdokasvalintaan vaikuttava asia vain vajaalle kolmannekselle nuorista.
Nuorille selkeästi tärkeimmät asiakysymykset näissä vaaleissa ovat valtiontalous, hyvinvointivaltion säilyttäminen, sekä nuorisotyöttömyyden ja nuorten syrjäytymisen ratkaiseminen.
– Tämän viikon vaalikeskustelussa on tärkeää pitää esillä nuorille tärkeitä teemoja, jotta epävarmat ja vielä ehdokastaan pohtivat nuoret saadaan äänestämään. Puolueiden on tehtävä vaalilupauksia myös nuorille ja kerrottava millaisina sosiaalisina oloina heidän ajamansa asiat yhteiskunnassa konkreettisesti toteutuvat, Allianssin puheenjohtaja Eero Rämö vetoaa.
Nuorimpia äänestäjiä innostettava uurnille
Vaalikoneet, televisio ja internetsivut ovat tärkeimmät tiedonlähteet nuorille, kun he etsivät vaaleja koskevaa tietoa. Myös sanomalehdet ja perinteiset katukampanjat koetaan vaikuttaviksi. Tiedon merkitys korostuu, sillä lisätieto ehdokkaista ja puolueista mainitaan tärkeimmäksi syyksi, mikä saisi äänestämättömän nuoren lähtemään uurnille.
Toinen tärkeä tekijä olisi sähköinen äänestysmahdollisuus. Erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä (20-28-vuotiaat) sähköinen äänestysmahdollisuus innostaisi äänestämättömät uurnille.
Aiemmista äänestysaiekyselyistä tämän kyselyn tulos eroaa siinä, että nuorimpien eli alle 20-vuotiaiden äänestysaikeet ovat matalammalla kuin vanhempien nuorten.
Suomalaisnuoret ovat kiinnostuneita politiikasta. Nuoret seuraavat yhteiskunnallisia asioita ja heillä on tietoa yhteiskunnan toiminnasta, osoittavat nuorisobarometrit ja kansainväliset vertailut. Tieto ei kuitenkaan johda aktiiviseen toimintaan.
Huolestuttavaa on, että joka viides alle 20-vuotias nuori tietää jo nyt, ettei aio äänestää. Näistä nuorista neljännes myös kertoo, ettei mikään saisi heitä äänestämään.
Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin tilaaman tutkimuksen aineisto kerättiin TNS Gallup Oy:n Gallup Forum -vastaajapaneelissa 26.3. – 9.4. välisenä aikana. Yhteensä tehtiin 1003 haastattelua. Tutkimuksen kohderyhmä oli maamme 18–28-vuotiaat nuoret. Tilastollinen virhemarginaali on +/-3 prosenttiyksikköä.
