Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan bruttokansantuotteen nousun taittumisen voi olettaa synnyttävän huolia Säätytalolla.
Tilastokeskus kertoi keskiviikkona, että Suomen BKT kasvoi tammi-maaliskuussa vain 0,2 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä ja 1,2 prosenttia viime vuodesta.
– Selvää on, ettei hallitusohjelmaa kannata tehdä viimeisimpien neljännesvuosittaisten kasvulukujen varaan. Realismia voi silti toivoa, Appelqvist toteaa tiedotteessaan.
Hänen mukaansa nopeimman elpymisen vaihe on Suomessa ohi.
– Jatkossa on totuttava uuteen tilanteeseen, kun korkeasuhdanne vaihtuu arkeen ja samalla väestön ikääntyminen kasvattaa menopainetta.
Tällä hetkellä taloutta jarruttavat Appelqvistin mukaan useat tekijät. Kotimaassa työllisyyden nousu on pysähtynyt ja kasvun moottorina toiminut kaupunkien rakennusbuumi on hidastumassa, mikä supistaa investointeja.
Erityisesti kotimainen kysyntä supistui tammi-maaliskuussa tuntuvasti, kun sekä yksityinen kulutus että investoinnit laskivat viime vuoden lopusta. Kulutuksen vähentyminen johtui Appelqvistin mukaan ainakin autokaupan heikosta kehityksestä ja pitkään alhaisen pysyneen säästämisasteen noususta.
– Vaikuttaa siltä, että kasvaneita tuloja laitetaan tällä hetkellä aika paljon säästöön eikä kulutukseen. Näistä lähtökohdista voi yksityisen kulutuksen ennustaa elpyvän vielä kuluvan vuoden aikana, mutta kovin huikeisiin kasvulukuihin tuskin päästään, hän arvioi.
Vienti sinnittelee yhä kohtalaisesti, mutta maailmankaupan hidastuminen ei Appelaqvistin mielestä lupaa sen osalta erityisen ruusuista tulevaisuutta.